Tammikuu vaihtui helmikuuksi lomailun merkeissä. Kaksjalkaiset lomailivat Vuokatissa perjantaista keskiviikkoon. Kieltämättä kiva piristys :)
Äkkinäinen kun lähtee lomailee tulee paikat kipeeksi :) keilailu sai vasemman pakaran huutamaan hoosiannaa (ilmeisesti venähti, kun vihlas kerran iloseen) kuten myös oikean käden. Eikä laskettelu sitä helpottanut.. Onneksi kylpylän porealtaat rentouttivat ihanasti. Hiihdin myös ensimmäistä kertaa 10 vuoteen, ainakin kilometrin :) Kaiken kaikkiaan kiva loma!
Mila ei päässyt lomalle mukaan, tai no, oli kai tuo jonkinlaisella lomalla "mummolassa". Ei ollu tyttö rauhoittunut nukkumaan häkissä joten yöt oli päässyt viettämään sängyssä... Karu paluu arkeen koitti siis kaikille kun kotia palattiin :)
Keskiviikkona palattiin kotia niin että kerkesin agilityharkkoihin illaksi. Ensimmäiset kahteen kuukauteen, ja oikeastaan mitään ei olla tässä välissä tehty.
Tehtävä oli ihan hauska, sopivan yksinkertainen tauon jälkeen. Aloitus oli hypyn jälkeen putkeen joka meni mutkalla puomin nousun alta, siitä puomille, hyppy, putki, toinen putki ja hyppy, takaisin puomille ja viimeinen hyppy. Monelle tuntu tuottavan hankaluutta eka putki puomin alla, mutta meillä meni ihan simppelisti, putkeen sujuvasti ja siitä helposti puomille :) mukavaa :)
Vaikeimmaksi kohdaksi osoittautui 2. ja 3. putken väli. Molemmat mutkalla ja Mila ampui niin kovaa putkesta ulos että seuraavan putken lähempi pää = oikea pää, meni ohi hujauksessa ja väärästä sisään. Tän sai onneksi korjattua ottamalla putkesta Mila vastaan niin että olin selkä menosuuntaan ja sain vauhtia pois himpun että kerkes bongata oikean pään.
Tätä hiottiin hetki ja ärsyttävintä on että kun joutuu samaa kohtaa korjailee usemman kerran, ite väsyy ja koira väsyy ja alkaa ennakoida ja tuloksena on kämmiminen niissä simppeleissä kohdissa. Mulle on sanottu varmaan miljoona kertaa että joka este pitää ohjata, vaikka olisivat muka "helppoja"... milloinkahan se onnistuu.. Nyt en meinannut saada Milaa ekan putken oikeaan päähän kun hätäilin ottamaan vastaan..
Mutta kivaa oli harkoissa ja Mila oli kans silmin nähden innostunut :)
Meillä vaihtuu myös harkkojen vetäjä kevään aikana kun nykyinen jää masua kasvattaa. Nyt uusi ohjaaja oli katsomassa treenejä. Tulevalla on hyvin samantyyppinen koira, nopea, joten jään innolla odottaa saanko treeneistä tulevaisuudesta enemmän :)
Lisäksi Riikka kysyi lähtisinkö vetää agin alkeisryhmää keväällä...
Jäin vähän monttu auki ihmettelee onko tosissaan.. Enhän mä mitään osaa niin että pystyisin toisia ohjaa! Ei tarvitsisi yksin vetää vaan toisen kaverina, mutta ei ole oikeen käsitystä miten kokenut ohjaaja tämä toinen olisi..
Toisaalta ihan alkuun varmaan onnistuisi, yksittäisten esteiden opettaminen, mutta kai sitä jossain vaiheessa pitäis osata sit opettaa ohjaamistakin.. Ja jos tulee joku ongelma, en tiedä osaisinko neuvoa ratkaisua..
Meillä täällä ei agility ole ehkä niin vakavaa kuin muualla, tai siis alkeisryhmään pääsee kaikki, ei ole mitään "pääsykokeita", käytännössä ilmaista, jäsenmaksu + olisko joku 10 €, kaikki otetaan messiin oli sitten tavoitteet mitä... Toki vaaditaan että sit käydään säännöllisesti mutta muuta ei sit vaaditakaan.. Meitäkin oli alkuun ihan tosi paljon, varmaan parikymmentä jaettuna kahteen ryhmään, ekalla kerralla varmaan kolmekymmentä... pikkuhiljaa väki kuitenkin vähenee, nyt käy säännöllisesti varmaan yhteensä 10 kahdessa ryhmässä...
Mutta niin, en tiedä... Toisaalta kyllähän siinä varmaan itsekin oppis, mutta vähän hirvittää jos jo alkujaan onnistun jonkun ohjaa metsään! Ja kyllähän se myös sitoo, pitää mennä kentälle sunnuntaisin, jakso tai ei :) Kinusin harkinta-aikaa, mutta kai sitä pitäs kohta ilmottaa lähdenkö mukaan vai en.. voi apua!
-mervi-
yritin ladata ohjelman millä vois piirtää agility ratoja, vois ymmärtää paremmin mitä on tehty, mut en mä osannutkaan... voi piru. neuvoja?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti