lauantai 26. toukokuuta 2007

Häitä ja hevosenhoitoa...

Viikonloppu on jo puolivälissä ja ohjelmaa riittää.
Mulla on ollu torstaista eteenpäin huomiseen asti hoidettavana oman kopukan lisäksi 3 muuta... Tilan isäntäväki on ratsastuskilpailu reissulla Turuus ja mä vastaan sit loppulauman hoidosta. Tämän kertainen navetan lomittaja ei edes laita hepukoita pihalle aamulla (pelkää hevosia, muttei lehmiä?), mutta onneksi sentään antaa aamu sapuskat. Eli tänäänkin on aamulla kasin aikaa oltu tallilla lykkimässä kopukoita pihalle. Kummasti vaan menee aikaa enemmän tallilla, kun hoito määrä kasvoi nelinkertaiseksi :)
Mila oli kyllä mukana tallilla torstaina, mut eilen ja tänään ei kun ihan oikeesti pitäs tehdä asioita reippaasti jos meinaa joutua poiskin joskus, vaikka siivosti yleensä onkin niin kyllä aikaa menee siihen että vahtii että missä nyt ollaan, ollanko juomassa lantalan vierestä lammikosta vettä vai syömässä kakkakikkareita jossain...

Tänään oli sit vielä tuttavan häät. Kavereita aktiivisilta ratsastusvuosilta. Ihan kivaa oli, morsian oli kaunis, (kauniimpi kuin sää, oli vähän pilvistä ja sateista), ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Kakku maistui ja ilmeisesti boolikin oli maittavaa, poistuttiin paikalta siinä vaiheessa, aamulla kun pitää olla taas hoitaa niitä kopukoita... kirkon penkissä tuli kyllä mieleen, kun pappi puhui, että sitten joskus jos ikinä tulee olemaankaan omat häät (ei hätää että hetkeen olis tulossa, ei oo kosintaa näkyny eikä kuulunu) niin varmaan itkeä tihrustan alusta loppuun, nyt jo piti keskittyä ettei liikaa tunteilla...

Että siinä se tää viikonloppu taitaa mennä, yrittää aikatauluttaa että kaikki elukat saa hoidettua suurinpiirtein ajallaan... niin ja mummon synttärit ois huomenna samoin kuin koirahallilla vietetään eläintenpäivää, pyysivät jos alkeiskurssilaisiakin tulisi agility näytökseen että ihmiset näki että helposta alotetaan... en tiiä haluavatko antaa kuvan että jos nää pystyy, pystyy kaikki muutkin.
en tiiä kyllä mennäänkö, ei luvattu, voishan siellä käydä pyörähtää, kun toiveena oli saada eri rotuisia koiria paikalle, ei varmaan olis toista paikalla...

Agilitystä puheen ollen, keskiviikkona käytiin taas reenailee..
Tällä kertaa otettiin puomia niin että edessä oli hyppy jonka jälkeen puomille. Ite jätin Milan esteen taa ja menin puomin alkupään kohdille valmiiksi. Ihan hyvin meni molemmin puolin. Ei oikeestaan mitään ongelmia, nyt oli nameja lopussa sekä kontakteilla että maassa ja hyvin pysähty sinne eikä pompannu pois. niin, ja saan kyllä juosta varsinkin alkupuomin itekin, lopussa vähän jarruttelee enemmän..
Toisena harjoituksena oli sitten valssi. kaksi estettä jota piti sitten ohjata valssaamalla niin että tehtiin kahdeksikkoo, ensin reenattiin ilman koiria ja sit koirien kaa. Ihan hyvin meni, hirveen kiire mulle tulee Milan kaa ja varsinkin toisella puolella oli kaarros kovin laaja, pitää kuulemma reenata kotona, ilman koiraa siis.
Odottelu aika sitten otettiin itsenäisesti rengasta ja keppejä, Mila kauheesti ettii maasta nameja eikä meinaa malttaa seurata sitä namia mikä mulla. no joitakin hyviä suorituksia saatiin kuitenkin molemmille, pitää varmaan ottaa joku vinku mukaan, ne kun ainakin kotona pop-juttuja.

Jotain mäkäräisiä on ilmaantunut kovasti jo ainakin näille seuduille. Eilen säikähdin oikeesti kun otin Milan syliin ja huomasin että masussa oli vajaa kymmenen kirkaan punasta läikkää. Äkkiä tutkimaan vuotaako verta jostakin, mutta ei, eikä ne tuntunu olevan kipeitä edes.. Oli ollu äipän kaa pihan perällä metikössä, jossa oli ollu paljon ötököitä.. toivottavasti vaan nämä ekat aiheuttivat noin kovat reaktiot eikä koko kesää olla maha läikikkäänä. onneksi niitä ei tainnut kutittaa tai muutenkaa häirihtevän Milaa.
Tänään Mila oli sitten linkuttanut, ei tosin aamulla ulkoillessaan mun kaa mut Kimmon kaa päivällä, pitää kattoo löytyykö tassusta mitään kunhan kotiutuvat (on taas jossain autopajalla poikien riemuna).. onkohan nää jalkavaivat tarttuvia, kun lukee näitä blogeja niin useemmalla ilmenny moisia ongelmia..

Mutta niin, tämmöstä meillä täällä... nyt iltapalalle ja miettimään nukkumista, kello kun soi taas aamulla..

-mervi-

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Ne vaan taitavat olla nuo läntsyt niin nopeita käänteissään, että jalkavaivoja joskus tulee. Joskus sitten vähän vakavampiakin.

Joo, noita kirkkaanpunaisia pikkuläikkiä ilmestyy meidänkin hugolle, kun ollaan mökillä, Mikkelin lähellä. siellä on joku äkäinen mäkäräiskanta, joka kuppaa koiran masunaluksen ilkeän näköiseksi. Ei tunnu koiraa haittaavan mitenkään ja yleensä seuraavaan päivään mennessä melkein kaikki on jo hävinneet. :)