Kivaa agilityssä

Eilen päästiin kentälle agilityä harrastamaan, mikä oli varsin kivaa kun viime viikkoinen kerta jäi väliin kun oli ne heinätyöt...

Innosta puhkuen oltiin kentällä ajoissa, katselemassa edellistä ryhmää, ja iloksemme saimme huomata että meidän ryhmään koiria ei saapunut kuin viisi! normaalista paikalla on kymmenkunta koiraa, ja paljon aikaa menee odotteluun. Alku veryttelyn jälkeen päästiin heti asiaan.
Tällä kertaa Milakin pääsi kokeilemaan A:ta. Alkuun laitettiin nousullekin nameja, mutta kun Mila jäi niitä syömään vauhti pysähty ja hyppäs takas alas. Paremmin meni kun kädellä ohjas vaan suoraa yli ja yritti pysäyttää kontakteille. Hyppää kyllä alas siinä, mutta pääasia kai vielä että edes menee ylös ja tulee alas, niin ettei hyppää korkeuksista. Milalla ei kyllä tunnu olevan mitään pelkoja kiipeilyn suhteen, puomi on pop eikä a:kaan hirvittänyt. Otettiin vaan pari kertaa ja jätettiin asia hautumaan tulevaisuutta varten.

Seuraavaksi otettiin keppejä itsenäisesti, nyt otin ekaa kertaa hallissa palloa palkkana. Kotona olen käyttänyt palloa niin kepeillä kuin hypyilläkin. Tosin kepeiltä pitää varmaan jättää pallo pois, kun niin toheissaan tohotetaan menemään että jättää keppejä väleistä kun koittaa kiiruhtaa. Eli kuumuu liikaa ja pujottelu ei vielä tarpeeksi nopeeta siihen vauhtiin mitä tarjoo. Kepeissä on kyllä tapahtunu kehitystä, välit kyllä pitää näyttää edelleen molemmilta puolilta, mutta muuten sujuvampaa. Kotona keppejä on 8 peräkkäin, kentällä 6, pikkuhiljaa vois taas pidentää kotona yhdellä keppiparilla.

Ulkona harjoiteltiin sitten putkea joka oli mutkalla. Palkka kuppi odotti putken päässä jolle lähetettiin jo vähän kauempaa (pari metriä). Ensin vaan sinkeesti jätin paikalleen ja menin ite eelle lähettämään, vaikka idea oli että saa ohjattua koiran putkeen vaikka ite ei näyttäs sitä vieressä. Ihan hyvin se sinne niinkin meni, onnistuin jopa takaaleikkuksessa kun lähetettiin toiselta puolelta. Odottelen vaan että saisin kotia putkia harjoteltavaksi. Kaverin on pitänyt käydä Ikealta lastentunneleita ostamassa, mutta ei vielä ole käynyt...no, jos en muuten saa elokuussa kun on loman pätkä käyn hakee ite. olis kiva päästä kotonakin harjottelee putkeen lähettämistä ja saadalle Milalle toistoja.

Viimeisenä harjoituksena oli kolmen hypyn tehtävä, jotka oli peräkkäin, tosin ei suorassa linjassa. Koira odottamaan, ite ekan esteen viereen, hyppy, toinen hyppy, kolmas hyppy, valssi ja kaksi ekaa estettä uudestaan toisesta suunnasta ja ohjaaja palkkakupin kanssa auttamassa irtoamaan viimeiselle hypylle. Otettiin pari kertaa. Meni ihan hyvin, ekalla kerralla ajauduin valssissa kolmannen esteen ohi turhan pitkälle, mutta sain Milan vielä hypyille. Toinen kerta meni jo paremmin. Mila kuulemma kuuntelee tarkasti mitä käsken, oli kuulemma meinannu tulla valssin jälkeen välistä pois mutta käskystä hyppäs (ite en kyllä semmosia huomaa, tarpeeks siinä että menee ite oikeaan suuntaan), kuulemma hyvä mutta vaatii multa selkeitä käskyjä että minne pitää mennä.

Hyvä mieli jäi siis kentältä, ens viikolla taas uusiksi :)
Kotona tosin oon ottanut muutaman kerran sitä samaa hyppy sarjaa, koti-esteet vaatimattomampia ja meinaa helposti hypätä siivekkeen yli. Mutta muutaman kerran jälkeen suju ihan hyvin, molemmilta puolilta. Pitää vaan muistaa itellä maltti että ei liikaa höylää kotona ettei ilmene kyllästymistä... vielä ainakaan ei ole havaittavissa, vaan kun kepeille menee, alkaa Mila ettiä palloa palkaksi :) (kun on kaksi pallo-hullua koiraa, on ihan kätsää että vastapäätä on tenniskenttä... on noita palloja kertynyt :) )

Nyt on sitten harjoittelu ohi ja kesätyöt alkanut, käytännossä ei ole työn kuva muuttunut, annan lääkkeitä ulos ja yritän jotain neuvookin :) vielä on paljon oppimista. Ens kevään harjoittelupaikka on varmistettu, samoin kuin ens kesän työt, samassa paikassa pysyn. Vielä kun joku työntekijöistä pamahtas sopivasti paksuks, olis töitä varmaan pidemmällekin... tai jos tätä menoa reseptuuri kasvaa on varmaan muutenkin, toivotaan ainakin :)

mut nyt teho-osaston pariin...

-mervi-