maanantai 10. syyskuuta 2007

Viime viikon tekemiset ja aikaan saannokset..

No niin. Viikko on jälleen mennyt ja mitäs sitä on tullut tehtyä?

Maanantaina kävin Milan kanssa piiiiiitkästä aikaa tokossa. Mentiin suosiolla pentujen ryhmään, vaikka ehkä jo jotain osataankin. Täällä tää koulutus tokon puolella ei mun mielestä ihan toimi. Pari kertaa viikossa on mahdollisuus osallistua ilman mitään sitoutumista, mikä siis toisaalta ihan hyvä, pystyy käymään sillon kerkee eikä ole tavoitteita tai edellytyksiä. Mutta näissä "harkoissa" ei paljoa kyllä neuvota. Tehdään mitä ohjaaja sanoo niin kun osataan. Ohjaajat (ei ainakaan ne kenen ohjattavana me ollaan oltu) ei pahemmin neuvo että miten opettaisit koiraa tai että miten kannattaisi sinun kouluttaa sinun koiraa tai muuta. Kerrotaan mitkä liikkeet on ja sit niitä tehdään. Jos koulutus ois jotenkin johdonmukaisesti etenevää tai kiinnitettäs koiriin yksilöinä huomiota ja siihen mitkä niiden heikkouksia tai vahvuuksia, vois jaksaa vaikka panostaakin tähän, mutta nyt meille riittää yhdes tekeminen ja se että Mila keskittyy muhun kun tehdään.
Maanantaina siis mentiin ja paikalla oli paljon koiria, 20.. yli? Sisälle halliin meni ne jotka jo jotain osaa, mekin päästiin sinne. Yksinkertaisia juttuja, ohjaaja kävi tervehtii koirat, sivulla istumista, maahan menoa, liikkeestä maahan, liikkeestä seisomista, luokse tuloa, seuraamista... Mila on selvästi kasvanut, jaksaa odottaa paljon paremmin, tosin lopussa alko haukkumaan kun ei tapahtunut mitään. Ja muutenkin esim. seuraaminen kehittynyt. Maahanmeno on mitä on ja nyt on ollu havaittavissa myös että kun jätän paikalle ei jääkään! nyt on sit sitäkin vähän taas muisteltu, ja oon yrittänyt ottaa saman loogisen tavan kun Anne-Mari Hepulle, paikka käskyllä tullaan aina vapauttaa viereen kun taas odota käskyllä voi vapautus tulla kauempaa..
Mutta niin, mitään vinkkejä, korjausehdotuksia tai mitään ei sanottu... tuskin me täydellisesti osataan kuitenkaan...
Ymmärrän kyllä että koulutusohjaajista ja aktiivisista sellasista on varmasti pula, ja hyvä että edes jotain järjestetään ilman että tavoitteena kilpailut...Mutta uskoisin silti että osallistujia olis kurssimuotosille koulutuksillekin, jossa päästäs alkuun ja jossa enemmän neuvottas miten koulutat omaa koiraa, vaikka vähän maksasivatkin...

Tiistain olikin sitten sieltä ja syvältä. Olin lähössä yliopistolta pois kun auto päätti ettei käynnisty. Kiva. Soittelin sit omat ja vieraat miehet ja kun kuitenkin starttas (akku ei tyhjä) niin ei voi auttaa. Mun kyydis piti tulla vielä siskonpoikakin (3,5v) jonka kanssa tehtiin sitten junamatka. Oli kyllä tosi paska päivä. Junalla selvittiin kuitenkin kotia, ja autokin haettiin ja onneksi vika ei ollut suuri, joku juotos poikki. Voi pienestä olla kiinni joskus...

Keskviikkona olikin Milan synttärit. Niitä ei kuitenkaan pahemmin juhlittu, käytiin harrastamassa agilityä. Keinua, mikä meni tällä kertaa hyvin. Laskettiin jopa alas asti eikä Mila reagoinut siihen oikeestaan ollenkaan. Ohjaaja yritti laittaa namia pitkin keinua että tulis hitaasti, mutta ei se huomaa kun vasta ne jotka on lopus. Yritin istuttaa alastulokontaktille niin että tassut maassa, ei tainnu vielä hokata jutun juonta, mutta ehkä joku päivä. Positiivista oli kyllä se että nyt ei säikkyny, kun viimeksi hyppäs useamman kerran alas.
Toisena harjoituksena oli kahden hypyn harjoitus johon harjoiteltiin ennakoivaa käännöstä (olikohan niin?). Koira ekan hypyn taa, yli ite kääntyy selin seuraavaan esteeseen ja koira siitä yli, palkka ja eka este uusiksi (selvää?). Tää oli vaikeeta, mulle ainakin. Heti jos oma vauhti pysähty tai menin liian sivuun Mila ei hypänny tokaa hyppyä. Saatiin se jotenkin onnistumaan, kun itse käännyin selin seuraavaan hyppyyn ajoissa ja muistin jatkaa liikettä.. vaatii harjottelua vielä ja paljon.
Itsenäisesti otettiin sitten odotus ajalla keppejä. Ne alkaa mennä jo hyvin, Mila hakee jo vähän itsekin. Toiset katteli kateellisena kun Mila pujottelee niin että mun ei tartte kun vähän näyttää kädellä ja mennä vieres (tosin keppejä vaan puolet, kotona kyllä on ollu jo 10 kepukkaa), osalla kun on homma siinä vaihees että perutellaan ja ohjataan kädellä.. mut kai sen nyt pitää jossain näkyä jos viikottain ellei päivittäin keppejä ollaan harjoiteltu. Kiva huomata et osataan edes jotain :)

Torstaina ei kai tapahtunu mitään ihmeellistä, en muista ainakaan.

Perjantaina pääsin vihdoin aloittamaan ompelemaan Milalle talveksi takkia. Kankaat kävin viikolla ostaa ja edellisenä viikonloppuna tein kaavoja ja saumurin sain anopilta lainaan. Kävin siis viime viikonloppuna kattoo josko löytys tehdastekonen nuttu, mutta ne oli kauheen suuria. Hurtan mantteleista 40cm oli hyvä pituudelta mutta leveyttä oli älyttömästi liikaa, sitä ois joutunu siis fiksailee, joten päätin tehdä ite..
Aluskankaaksi ostin flanellia, väliin villavatiinia (jotain mitä käytetään esim villakangastakeissa) ja päällinen sadetta ja tuulta pitävää kangasta, jossa alapuoli muovin kaltanen mutta ei kuitenkaan mitään kurapukukangasta ja kaulukseksi resoria.
Kaavatkin maltoin tällä kertaa tehdä, yleensä kun teen eka ja sit mietin että miten ois kannattanu... Ja mitään valmiita kaavojahan mulla ei ollu, mutta piirtämällä ja kokeilemalla tein jonkinlaiset, joita muokattu matkan varrella monesti.
Siinä sitten menikin perjantai ilta ja lauantai kun värkkäs. Välillä sai istua ohjekirjan kanssa että mites nää saumurin langat laitetaan kun toi yks katkes...
Tänään sain sitten viimeisteltyä, kun kanttauksesta jäi uupumaan 10 cm lauantaina. Tänään tein myös tassunjälki heijastimet ja laitoin solkikiinnityksen paikalleen.
Onhan se itsetehdyn näkönen jos läheltä tulee kattoo, mutta oon sitä mieltä että ne ompeleet mitkä ei näy metrin päähän ei haittaa :)
Mila oli kyllä urhollinen mannekiini vaikka aina revin sen nukkumasta sovitukseen... Kiltisti seiso kun tuumailin että mites nyt, muutaman kerran lysähti takas nukkuuu..:)

Mut niin tämmönen tuli :)



Nyt vois siis suunnitella kynäsevänsä Milalta karvat kun on jotain lämmikettä tilalle.

Sunnuntai menikin lenkkeillessä, ratsastaessa ja yrittäessä tehdä koulujuttuja. Tämäkin päivä oli tarkoitettu koulutehtäville, mutta heikosti oon mitään saanu aikasiks... pää on kuin olis jossain tynnyrissä, nenä tukos ja varpaat jäässä... meinaa flunssa taas tulla seuraksi...

-mervi-

4 kommenttia:

sari kirjoitti...

Hieno takki! Kylläpä olet näppärä. :-)

Anonyymi kirjoitti...

Wauuu! Ihan mielettömän hieno takki, heijastimet ja kaikki! Mä taidan tilata sulta seuraavat takit:)

Kiva oli lukea taas kuulumisia!

Rapsuja paljon Milalle ja terkkuja isi-ukolta:)

Anonyymi kirjoitti...

Aattelin ihan samaa kuin Anne-Mari, eli ei muuta kuin bisnestä pystyyn.;)Yritin kesällä etsiskellä Vandalle sadetakkia, mutta sopivaa ei löytynyt millään, esim. juuri Hurtan sadetakeissakaan ei ollut sopivaa kokoa. Mietin jo että täytyy kai tilata se takki jostain, mutta se jäi ja nyt sitten alkaa olla ulkonäyttely- ja treenikausi ohi. Saas nähdä sopiiko viime talven talvitakki vielä, toivottavasti kun se oli kuitenkin ostettaessa aika väljä vielä.

Anonyymi kirjoitti...

Hieno takki! :) Saisiko kaavan? Voisin tehdä omalleni kanssa... ;)