Agilityn huumaa

Viime viikonloppuna käytiin haistelee tunnelmia isommista agi kisoista Varkaudessa. SM-kisoissa nähtiin niin onnistumisia, pettymyksiä, kyyneleitä, naurua kuin yllätyksiäkin, kaikkea mitä kunnon kisameininkiin kuuluu.
Ite kävin katselee kisoja sekä lauantaina että sunnuntaina. Lauantai päivä oli varsin hyvä säänsä puolesta, nahkaakin sain vähän punottamaan. Sunnuntai puolestaan olikin kovin märkää, ja siitä riemusta Milakin sai osansa. Lauantaina en ottanut sitä mukaan, kun olin ymmärtänyt ettei muilla kuin kilpailivilla koirilla ole asiaa kentälle... no, ei se nyt tainnut ollakaan niin tarkkaa ja Mila pääsi moikkaillee sunnuntaina mm. isiä :) Heppu-isillä menikin varsin loistokkaasti sunnuntain skabat. Nollat molemmilta radoilta ja yhteistuloksissa 11, länderikoirakoista paras :) Hienoa Heppu ja Anne-Mari, se oli erittäin hyvä suoritus!

Vähänhän ite on vielä pihalla tuommosesta kisameiningistä, kaikki tuntuu tuntevan toisensa, ainakin ne kellä on samanrotuinen tai kiertää saman seudun kisoja, ja mä en tunne juuri ketään.. Mutta mukana hengailtiin, kiitokset vaan Annalle että Anne-Marille.

Ja täytyy kyllä sanoa että olen jälleen tyytyväinen Milan käyttäytymiseen isoissa tapahtumissa, ei mitää vetämistä, riuhtomista, toisten koirien kyttäilyä tai purraamista. Siellä se hengaili narun jatkona tyyneesti, näytti välillä vähän siltä että miksi minä olen täällä sateessa kun voisin nukkua lämpimällä sohvalla... Varautuneesti moikkaili ihmisiä ja loppuajan nukku sylissä radan reunalla :) ihana pirpana (ja niin isänsä näköinen)!

Ollaan mekin päästy vähän agilityn tunnelmia kokeilee juoksujen jälkeen. Viime viikolla käytiin ekaa kertaa tauon jälkeen, ja varsin kivasti meni. Olin varma että Mila sinkoilee käsistä, mutta tehtävä meni mukavasti.
Tällä viikolla meillä oli rataharjoitus johon oli yhdistetty kaikkea viime aikoina opeteltuja juttuja, persjättö, sylikäännös, putkeenmeno pimeästä kulmasta. Meni ihan kivasti... Tai no, mun käskytys on mitä sattuu, en näytä ajoissa enkä tarpeaksi selkeästi. Ite en hokaa tota ollenkaan vaikka on siitä mulle ennenkin sanottu. Mila kyllä irtoais jos antaisin luvan, mutta kun joku on idiootti eikä anna. Sylkkäri oli ehkä vaikeinta, en meinannu millään saada pyörimään oikein, kun en ite peruuttanut tarpeeksi. Puomin kontakteihin olen kyllä tyytyväinen, kun vaan ajoissa käskytin pysähtyi hyvin :)
Itsenäisesti mentiin lisäksi keppejä, niissä on nyt havaittavissa hieman motivaation laskua. Pitää kotona palkkailla taas reilummin pallolla ja tarvittaessa ottaa vain 6 kepillä.

Ja täytyy vielä vähän hehkuttaa... meillä on nyt myös keinu :) Isi teki sen vihdoin ja maalasinkin sen jo. Tosin maalata pitää vielä uudelleen kun sade tuli ja vei osan pois... ja painottaa lisäksi että on edes suunnilleen virallisen mukainen. Nyt päästään treenaa sitä vihdoin kunnolla, ja jos se opitaan ehkäpä me voitais uskaltautua kisoihin tänä vuonna... ehkä...

-mervi-