torstai 28. toukokuuta 2009

Loma lähenee loppuaan..

Niin vaan lomakin alkaa olemaan lusittu, työt alkaa maanantaina ja silloin koittaa arki koirillekin.
Tähän asti on menny ihan hyvin. Tytöt tulee juttuun, ainakin möykästä päätellen.. Nujutaan ja leikitään kera kauhean metelin (ja meteli on länderimäiseen tyyliin kaikkea muuta kuin haukkumista). Varsinkin juniori on kauhea kiljukaula :)

Mila on toipunut jotakuinkin perhekoon kasvusta, muutama päivä meni niin että meni muualle missä Nemi, muakaan ei yhtään pussaillu vaan osoitti mieltään. Mutta alkujärkytyksestä toivuttuaan leikitään jatkuvasti, oikeastaan niin että kun Nemi jo väsyneenä hakeutuu jonnekin lepää niin Mila menee tökkii ja tuuppii niin että kakara rähähtää ja alkaa taas paini.
Mitenkään älyttömän isosiskomaisia otteita Milalla ei ole, kertaakaan ei ole alistanut Nemiä komentamalla pois vaan aina kun Nemppu tulee pyytää leikkiin niin lähtee. Eli käytännössä Nemi hieman hallitsee leikkimistä, kun kovin väsyttää se rupee vaan makaa jolloin leikki menee tylsäksi ja Mila aikansa tuupittua lopettaa ja sit taas kun itellä on virtaa ja Mila on nukkuu niin käydään pyytää toinen mukaan. Vielä Mila toki on leikissä niskan päällä koko eron takia, mutta sen verran kiihkeää on ärinä pienemmän suunnasta että tulevaisuutta odotellessa mitä tapahtuu...

Muutenkin Nemi on aika itsepäinen ja itsenäinen, kynsien leikkuuta saa todella harjoitella että se ei olis taistelua eikä pienen päätä huimaa vaikka jää yksin ulkona, mikäs siellä tonkiessa ja ruohoo syödessä! Yritetään siis tehdä paljon käsittelyharjoituksia sekä luoksetuloa jotta saatais lapsesta kunnon kansalainen :)
Mutta on se kyllä ihku :) Tosi vähän pureskelee käsiä ja pissailut ja kakkailut on onnistunut ulos suurimmalta osalta. Nyt olin Nemin kanssa muutaman päivän serkun luona ottamassa kontaktia lapsiin (lapset oli 6, 3 ja 1 kk + naapurien lapset). Hyvin meni, ei pureskellu lasten leluja tai muutenkaan lapsia, pikku paniikki saatiin 3-vuotiaalle tytölle kun Nemi meni pyytää leikkimään haukkuen... Mutta siis mun mielestä käyttäytyi hyvin 11 viikkoiseksi pennuksi. Toki se iteltä vaati aika paljon kun piti jatkuvasti vahtia missä on ja mitä tekee... Mutta ainakin kuultiin lasten ääniä ja pikkuiset silittelivät eikä siitä hätkähdetty.

Huomenna onkin vuorossa ensimmäinen rokotus ja matolääkekuuri syötiin viikko sitten. Niin se lapsi vain kasvaa silmissä ja aika menee nopsaan :)

Kuvia on tullu otettua luvattoman vähän, mutta yritetään parantaa sen osalta ja katotaan jos vaikka niitä saisin tännekin esille.

-mervi-

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Itsenäinen ja myös itsepäinen Neemi varmasti on, sen huomasimme hänen ollessaan täällä meillä viikon verran. Aivan ihku pentu, jonka kanssa mahdollisuuksia vaikka mihin.
Tosi upeeta, että teillä on mennyt kaikki hyvin, toivotaan jatkossakin vaan kaikkea hyvää ja oikein hyvää kesää teille.
Meille jäi kyllä kova ikävä sitä pikku riiviötä, niin upea pentu se oli:)

Malla ja muut

mervi kirjoitti...

Nemi kyllä muisti Jukan erittäin hyvin kun näki Pieksämäellä kisoissa viime viikolla :) Pikkunen kiipesi suunnilleen jalkaa pitkin syliin pusuttamaan!

Toivotaan että saadaan kaikki potentiaali hyvin käyttöön, jos energiaa ei ohjaa oikeaan suuntaan ongelmia tulee.. Mutta parhaamme yritetään :)

Kiitos teille vielä hoivasta ennen kotia tuloa :)

Mervi + Nemi