Mila:
Milan kanssa on harkkailtu agia säännöllisesti viikottain. Keväästä on tapahtunut joku napsahdus tytön pääkopassa ja keinu ollut hyvä, siis ei mikää lemppari mutta suorittaa. Tosin nyt juuri on pitkä aika edellisestä keinusta, mutta elän toivossa että homma jatkuu niin kuin tähänkin asti. Lisäksi kepit on alkanut sujumaan, pujottelee jopa sen viimeisenkin välin! On alkanut todella mietityttää jospa kisattaisiin, ite taidan vaan nostaa riman niin korkealle että näinköhän uskalletaan...
Ikävämpi juttu on että Mila on ollu todella jumissa. Perus liikkumistapa on oikeastaan aina ollut lenkeillä peitsaaminen, ravaa vain pieniä pätkiä ja sit siirtyy peitsille, nyt on sit siitä, Nemin kanssa riehumisesta ja ehkä myös elämän muista muutoksista johtuen lanne jumissa. Pari kertaa ollaan nyt käyty hierotuttamassa ja vaikka oli todella kipee rentoutui silmin nähden ja lähes nukkui käsittelyn aikana. Muut jumit oli toiselle kertaa hyvin lauennut mutta lanne jumii, takareidetkin on epätasapainossa kun käyttää oikeaa huonommin. Seuraillaan miten kehittyy, koitetaan lisätä ravia lenkkeihin ja back on trackin kesäloimi on ostoslistalla.
Toinen ikävä juttu Milalla on että nyt kun koti on vaihtunut rivarista kerrostaloon on alkanut panikoida täällä ääniä. Rappukäytävästä kuuluvat ovien pamahdukset saavat aikaan tärinää ja läähätystä. Ääniherkkä Mila ei ole normaalisti ja muualla ei ressaa ei edes kovista äänistä, eli täysin paikkasidonnaista on jännittäminen. DAP haihdutin on kans hankinnassa, jospa se saisi päivät tuntumaan siedettävimmiltä...
Niin ja nyt juoksut meneillään ja neito vielä herkempi...
Nemi:
Nemppu kasvaa ja kehittyy. Aktiivinen ja hyvin kerkeäväinen, ei kuitenkaan pahantahtoinen. Hepuleita saa pitkin päiviä ja päivisin on lukenut paljon lehtiä = paljon paperisilppua kotia tultaessa lattioilla. Pissaillu sisälle hyvällä mallilla toisin sanoen vähentynyt olemattomiin. Muuton jälkeen oli pissat oikeastaan aina sisällä mutta nyt ollu jo parempi, ainut että kotia tultaessa ei enää malta iloissaan pidätellä sitä hetkeä että saisi pannan kaulaan ja pääsisi ulos, mutta se pienelle vielä sallitaan.
Mä olen sanonutkin että Nemistä taitaa tulla luonnonlapsi, pellossa kasvanut :) liian vähän olen touhunnut sen kaa mitään järellistä. Maahan osaa mennä ja jotenkin sivulle tulla, tosin vaan namin avulla. Tarkoitus olisi nyt alkaa käydä hallilla avoimissa tokoiluissa tekee juttuja niin että on vieraita koiria, työt vaan sotkeneet sitäkin aikomusta... Mutta muuten ihan järkevä nuori likka, vähän puffailee kaikelle jännälle (vertaistukea Anne-Marille) ja varsinkin vastaantulijat joille Mila rähähtää säestää sujuvasti..
Kaikki kulmurit on irronneet ja korvatkin jotakuinkin oikein päin, vaikka leirillä tuomari sanoikin että urosta valitessa pitäisi olla hyvin asettuneet korvat ja ei ruskeaa manttelia. Nemihän oli leirin VSP pentu :) ensimmäistä kertaa näyttelyhihnassa ja pöydällä. Luonnonlahjakuus siis :) ehkä tulevia kehiä varten pitää kuitenkin hieman harjoitella...
Hepukka:Voi hyvin ja paksusti, kolmen pojan laumassa viettänyt kesä yötä päivää ulkona laitumella. Ratsastanut olen varmaan kuukausi sitten, silloin oli ihan kiva. Pellossa kasvanut sekin siis :)
Muu elämä:
Totta tosiaan mullistuksia tapahtuu, oma rivarikämppä vaihtui kaupungin vuokrakämppään heinäkuussa (mä inhoan muuttamista, tämä oli toinen muuttoni ja toivottavasti enää yksi edessä, vanhainkotiin joku muu saa muuttaa minut!). Ite en viihdy täällä kämpäs mikä heijastuu varmaan Milaankin, Nemi onneksi ottaa ihan relasti vaikka toinen panikoi.
Se miksi kämppä vaihtui on että sitä omaa kotia rakennetaan. Talon seinät tulee kuun lopussa ja muutetaan sitten kun on valmista, ei täksi jouluksi mutta viimeistään seuraavaksi :) toivottavasti kuitenkin jo keväällä...
Töitä riittää, seuraavat lomat ensi vuonna... niitä odotellessa.. Tosin nyt saikulla, toivotaan että ihan tavan flunssassa eikä missään sikamaisessa.
Kiitos muuten kaikille tosi kivasta leiristä, etenkin Ansku, Heppu ja Svingi, harmittaa kun tätä välimatkaa on näin älyttömästi!
Nempun kasvugalleriaan lisätty 4 kk ja 5 kk kuvat.
Mä painun huilii, jospa tää päänsärky joskus loppuis :)
-mervi-
1 kommentti:
En muista oliko sun kanssa leirillä puhetta mutta Vandaahan mä käytin osteopaatilla juuri ennen leiriä. Myös sillä oli samat paikat ihan jumissa, eli lanne ja myös se käyttää oikeaa takajalkaa huonommin. Sen ihan huomasi katsoessa, miten vasemmassa reidessä on lihakset kehittyneemmät.
Me saatiin ohjeeksi mäkikävelyä päivittäin 5-15 minuuttia (että oppisi käyttämään molempia takajalkoja) ja kunnon lämmittelyt ennen ja jälkeen agitreenien (joo, oon tienny että on tärkeitä, mutta vähän tuppaa tulemaan aina kiire treeneihin). Lisäksi pitäisi meidänkin hankkia jostain se back on track -takki, kun nyt vaan keksisi missä sitä pääsisi sovittamaankin.
Nyt ei kyllä anna venyttää jalkojaan taas yhtään, siis jäykistelee vaan, ja mietin että joko se nyt taas on jumissa. Meni nimittäin taas kerran hyppämään treeneissä puomilta, ei hyvä, kun vannotettiin että niin ei saisi enää käydä.
Lähetä kommentti