Vuosi tuli vaihdettua ja hyvin meni.
Oltiin koko perheellä tuttava perheen luona. Menomatkalla kävellen Mila hieman ihmetteli ku paukku ja ei malttanu kakalle pysähtyä, mutta ei osoittanu pelkäävänsä. Sisällä ei sitten reagoinut pamauksiin ollenkaan...
Ulkona istuttaessa nuotiolla alkuillasta ei pamauksiin reagoinut muuten kuin tuli katsomaan että taasko sais namin ja jatkoi keppien ja käpyjen järsimistä. Syötettiin aika tiiviisti nameja aina kun isommin pamahti.
Puolen yön aikaan sitten ammuttiin isompia raketteja ja silloin pikkasen säikähteli, varsinkin pata joka vinku oli aika paha... muut sitten räiskytteli tiellä ja me oltiin metsän puolella, jonne ei välke pahemmin näkyny. Mila keskittyi maan kaivamiseen eikä pahemmin säpsähdelly, enemmän tuntu hermostuvan kun otin syliin...
Rakettien (vihdoin) loputtua istuimme nuotiolla ja Mila kömpi syliin nukkumaan, ei paljon häirinny lähiseudun raketit..
on tainnut olla jotain hyötyä kun pennusta asti kulkenut remontti-hommissa ja autopajoilla mukana :)
Näitä ammuttiin ja tätä Mila teki :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti