Näyttelyreenit

Keskiviikkona käytiin Milan kanssa koirakentällä näyttely harkoissa.
Paikallinen koirayhdistys järjestää nyt olisko kuutena tai seitsemenä peräkkäisenä keskiviikkona mahdollisuuden treenata näyttely-juttuja.

Me mentiin paikalle hirmu kiireellä, kerkesin nopeasti vaan käyttää Milan pika-pissa-kakka-lenkillä ja koira autoon ja vauhdilla hallille. Eli Mila oli koko päivän ollu yksin ja sit kun tullaan kotiin viedään heti halliin jossa muitakin koiria ja sit pitäs seistä nätisti paikallaan... mahdoton yhtälö siis.
No alku meni siihen että Mila riekku hihnan päässä ja haukku kaikille. Oli ihan sitä mieltä että nyt sitä äksöniä eikä tämmöstä seisomista ja ravailua.
Pikkuhiljaa tyttö kuitenkin rauhottui ja harjoittelimme itsenäisesti hallin toisessa päässä kun jokainen vuorotellen kävi ohjaajan luona esittämässä koiran. Hetkittäin Mila jaksoi seistä mut ravaamisesta ei tullut juuri mitään. Mila on joskus onnistunut löytämään maasta nameja ja kulkee jatkuvasti nenä maassa, tai sit pomppii tai yrittää toisten koirien luo...

Meidän vuorolla nostin Milan pöydälle tutkittavaksi. Se sujui mielestäni hyvin, nyt seisoin Milan edessä ja pidin etuosasta kiinni kun ohjaaja tutki Milaa. Ohjaajalla oli aika samanlaiset otteet kuin mullakin hampaita katsoessa, turvasta kiinni ja huulet ylös, ei mitään varovaista hipeltelyä. Mila antaa katsoa hampaansa kyllä jos ne katotaan eikä arvota et katottasko vai ei, silloin hieman pakittaa. Olin siis tyytyväinen Milaan pöydällä.
Sitten piti ravata kolmio ja edestakaisin. Milaa ei kyllä homma napannu, joko meni nenä maassa tai sit pomppi kohti "palkkakättä". Ohjaaja kehottikin juoksuttamaan ilman namia ja äänellä innostaen, no ei pomppinu mut nenä oli maassa.
Hetkittäin meni ehkä tosi pikku pätkiä asiallisesti. Ravaamisesta ei oikein jääny hyvä mieli, mätsäreissä kun oltiin se kuitenkin sujui mielestäni ihan ok.
Lopuksi vielä piti seisottaa Milaa ja ohjaaja kierteli koiraa ympäri, en oikein tiedä miten pitäisi Milaa seisottaa, ehkä eniten ole hajoitellu niin että olen ite kyykyssä/polvillaan ja Mila edessäni... pitäis kai vaan päättää mitä tapaa käyttää..

No, sen ainakin opin että jos ja kun mennään näyttelyihin on aikaa varattava tarpeeksi rauhottumiselle. Tommoset pikalähdöt ei kyllä ole mikää optimaali lähtötilanne keskittymistä vaativaan toimintaa...
niin, ja ohjaaja tunnisti että kyseessä länderi! hurraa ja pisteet siitä :)

-mervi-