Viikonloppukatsaus..

Viikonloppu tai oikeastaan koko viime viikon loppu meni vauhdilla. Keskiviikkona agilityä käytiin harrastamassa. Uutena esteenä oli keinu ja pitkästä aikaa pussia otettiin. Pussi meni hyvin, ja lopulta ei tarvinnut enää näyttää valoa tunnelin päässä :) Keinua otettiin koulutusohjaajan kanssa niin että ite ohjasin keinulle, pysäytettiin kontaktille ja namia syömään, keinu laskeutui pöydälle jonka kautta palkatan pois. Ihan hyvin meni eikä Mila yhtään säpsähdellyt liikkuvaa alustaa :)

Torstaina tuli sukulaisia (täti, serkku + sen kaks lasta 4v ja 1v) kyläilemään viikonlopuksi ja se päivä menikin hevosia hoitaessa (mulla oli 3 + oma kopukka hoidettavana viikonlopun) ja syödessä synttärikakkuja, vuoden päästä voitas pitää Kimmon kans viiskymppiset :)

Perjantaina kans meni siinä kun tuli töistä, kävi hoitaa hevoset, vietti aikaa porukoilla ja illalla vielä pesi pika pikaa Milan tassut ja pyllyn seuraavaa päivää varten ja kattelit tavarat valmiiksi,nukkumaan pääsi jo ennen yhtä :)

Lauantai aamuna kasin pintaan ylös, Milan aamupissat ja ruuat ja jätin sen nukkuu Kimmon kanssa. Ite tallille, puol kympin jälkeen pois suihkuun ja tukkaa selvittää ja puol 11 aikaa kyytiin KeTyksi lähtenyt kaveri ja auton nokka kohti Hankasalmen ryhmänäyttelyä.

Päivä oli sään osalta loistava, ehkä jopa kuuma, mutta ei pidä valittaa sateisen viikon jälkeen. Paikalla oltiin hyvissä ajoin ja kehän alkua odotellessa nähtiin näyttelyn toista länderi-edustajaa Paavoa Oulusta. Kyllä vaan länderi-ihminen toisen tunnistaa, pitkästä matkasta jo Paavo omistajineen (enpä huomannut nimeä kysyä, saati itseäni esitellä, hups :)) meidät bongasi ja viittoi jutuille.
Oman vuoron lähestyessä hiipi esille taas pikkuinen jännitys, Paavon ollessa kehässä tuomari kovasti ohjasi liikkumisesta, reippaammin reippaamin, peitsaa peitsaa... vähän aloin minäkin hermostua että kuinka meidän käy.
Ekat kierrokset kehän ympäri menikin meillä myös peitsatessa. Ei vaikka pysähdyin, hidastin, lisäsin tahtia niin aina vaan peitsas..:( no pöydälle välillä, jonka jälkeen oli luvassa toinen mahdollisuus.
Pöydällä tuomari otti esiin ekana mittatikun jonka kolautti pöytään ja Mila oli hypätä alas. Mila nojas minuun eikä mittaamisesta meinannut tulla mitään, kai se jonkinlaisen mitan sai kun ei siitä enempää kommentoinut. Muuten pöydällä Mila oli nätisti, jännittynyt kylläkin.
Pöydän jälkeen uudestaan liikkeelle näyttämään osataanko ollenkaan ravata ja kyllähän sieltä sitä ravia vihdoin tuli. Helpotuksen huokaus ja uskalsin jo vähän pyytää vauhdikkaampaa liikettä.
Tuomari päätti antaa meille ERI:n ja niin ollen Mila oli ROP ja sai ekan SERTinsä!!!! huraa huraa!!

Toisaalta jäi vähän kaivelee tuo liikkuminen.. Tuomari oli tarkka liikkumisesta ja jos sitä ravia ei olis tullut toisella kerralla olisi meilläkin varmaan ollut tuloksena EVA.. Muuten tuomari kyllä arvosteli molemmat länderit hyviksi, eikä arvostelu papereissa ollut moitteen sanoja juuri lainkaan.

Ja koska oltiin Roppeja jäätiin oottelee ryhmäkehiä, tavoitteita ei enää ollut, mutta kokemusta molemmille halusin (kiitos vaan kasvattaja-Annelle pikaopastuksesta puhelimitse mitä siellä ryhmäkehäs tapahtuu). Odottelua oli parisen tuntia jonka aikana vähän syötiin ja jaloiteltiin ja moikattiin tuttuja ja Mila kerkesi ottaa nokoset sylissä. Ryhmäkehässä taas sitten ehkä palloiltiin missä sattuu.. No oikeassa paikassa oltiin oikeaan aikaan, mutta en mä tajunnu että se tuomari siellä kokoamiskehäs jo niin paljon syynäs koiria. Kyllähän mekin käytiin pöydällä ja vähän ravattiin, mutta siinä kun jonos odoteltiin niin muut puunas niitä pumpuli pyllyjä harjat heiluen ja seisotti koiria kun meidän Mila nuuskutteli nurmikoita :)
No, tulos oli aika odotettu, ekan kiekan jälkeen ulos ja vihdoin kohti kotia.

Mutta mitä jäi käteen päivästä? hyvä arvostelu, eka serti, pari pyttyy, kokemus ryhmäkehästä ja toteamus että Mila keskitty siellä aika hyvin eikä höntyilly muiden koirien luo, stressi siitä että kuinka saan Milan ravaamaan ja väsynyt koira, omistaja ja KeTy. ihan kelpo päivä siis :)

Lauantai ilta ja sunnuntai menikin sitten siinä touhutessa normi juttujen kaa, tallia, ulkona oloa, lasten leikkejä, hyvää ruokaa ja auringonpaistetta. Sunnuntaina kärtsäsin itteni, taas :)

Mutta viikonloppu oli vallan mukava, oli tosi kivaa kun oli noita sukulaisia kyläilee ja lapsukaisia touhuamassa. Pikkuinen Anni säikky alkuun koirien haukkumista, mutta loppuajasta paijas jo Milaa aika ronskein ottein ja yritti suukotta koiria :)
Ja täytyypä todeta että Mila osasi käyttäytä pienen lapsen seurassa hyvin, ja on muuten oppinut jo vähän pois siitä että tervehtiessä ihmisiä hypitään vasten :) positiivista :)

-mervi-