Mila käyttäytyi oikein mallikelpoisesti, pelkäsin vähän että intoutuu haukkumaan kaikille koirille, tai ainakin vastaamaan toisien haukkumisiin, kun koirakentällä on ollut tapana kertoa olevansa paikalla jos joku muu haukkuu...
Mutta ei, Mila taisi olla hieman shokissa siitä koira määrästä joka oli vastassa kun halliin mentiin, eikä sanonut koko aikana oikeastaan mitään. Muutaman kerran haukahti, ja yhden tutun koiran kanssa meinasi laittaa paini-matsin pystyyn ennen kuin kerettiin rauhoittelemaan tilannetta, mutta muuten kuljeskeli lattialla kiltisti ja haisteli kaikki ohi kulkevat :) hieno tyttö!
Saa nähdä milloin uskalletaan itse osallistua, pitäisi varmaan ainakin vähän opetella seisomista ja pöydällä oloa. 2 viikon päästä olisi Kuopiossa seuraavan kerran... Näyttelyhihnan kyllä kävin jo ostamassa...
Mila kehän laidalla tutkailemassa mitä oikein tapahtuu....
Tänään oli tarkoitus mennä koirakentälle tokoilee, kun koulustakin pääsin ajoissa, mutta taitaa jäädä väliin pakkasen takia... nytkin mittarissa 17 astetta pakkasen puolella vaikka aurinko paistanut koko päivän... villanutulle on taas käyttöä :)(korvat ovat nyt pysyneet nätisti jo reilun viikon ilman teippejä, vaikka aiemmin nousivat aina muutamassa päivässä, toivo ei olekaan vielä menetetty!!)
-mervi-
6 kommenttia:
Moikka!
Mila on todella nätti länderin alku, joten nyt vaan rohkeasti sinne mätsäriin treenailemaan :D
Lumiset terveiset Hämeenlinnasta lähettää
Aliisa ja Totti (Jettildan Aivaneka)
Kiitos...
Nättihän tuo on, aina välillä sitä jää vaan katsomaan ja huokailemaan onnellisena, että onpas mulla sievä oma länderi!!!
jospa sitä uskallettaisiin lähteä edes mätsäriin, itsellä on vaan aika suuri kynnys lähteä kun ei varmaksi osaa... mutta ei kai sitä kukaan ole seppä syntyessään:)
ps. muistattekohan kun tavattiin viime keväänä Lahden näyttelyssä, jossa olin Nasua/muita ländereitä katselemessa. Tottia rapsuttelin, ja olin yhä varmempi että mäkin haluun tämmösen, niin hieno poika sulla on :)
Voi kun Mila on päästään niin Heppu-isin näköinen! Söpö! Sinne mätsäreihin vaan treenailemaan ja sitten kun ikää riittää niin oikeisiin näyttelyihin ;)
Pakkaset paukkuu täällä etelässäkin ja villapaidalle (ja vähän toppatakillekkin) on kyllä käyttöä. Meidän mahaa kasvatteleva pikkurouva kun on niin hienohelma ettei tarkene ulos ilman vaatteita!
Terveisiä myös meiltä!
Jasmina ja länderi Chili
Kyllä Mila on suloinen <3
Ihana seisomiskuva. Siitä se näyttelyura urkenee :)
Mä muistan hyvin, että ku me oltiin Amandan kanssa ensimmäistä kertaa mätsärissä, niin mä tärisin koko sen päivän. Erityisesti silloin ku oltiin kehässä. :D Meillä osui todella mukava tuomari, joka käski vetään henkeä ja sanoi, että se ei aio mua syödä.
Mun oli tarkoitus ihan vaan kokeilla muutamaa näyttelyä Aman kans. Miten kävikään. Meijän saldo oli Amalla 9 näyttelyä ja Onnilla 4. Ja Onnia ei pitäny alunperin viedä lainkaan näyttelyihin. Että varo vaan. Näyttelykärpänen puree helposti :D
Rohkeesti vaan kehiin, ei meistä kukaan ole seppä syntyessään ja vuosienkin jälkeen sitä toisinaan töpeksii... Jännittäminen ei kyllä välttämättä ikänään lopu, mutta kokemuksen myötä sitä vaan kestää pal vähemmän aikaa ;o)
On hän kaunis, olen kyllä jo aiemmin pannut merkille tuon kauneuden.
Kuten muutkin sanoivat, menkää ihmeessä mätsäriin harjoittelemaan, ei siinä mitään häviä (no jos ei osallistumismaksua lasketa, ja se on pieni raha siihen nähden mitä näyttelyyn ilmottautuminen maksaa). Ei sit oikeis näyttelyis tarvi jännittää niin paljon, ja kun mätsäreissä on treenannut ei mene ilmottautumis maksut hukkaan, vaan "kasvaneet korkoa" ja ties mitä palkintoja sitten tuleekaan.
Terkkuja
- itu & nasu -
Lähetä kommentti