lauantai 13. kesäkuuta 2009

Kuvakulmia...

Tässäpä kuvia meidän neidoista. Mistähän syystä pennusta saa kuvia vain sen nukkuessa? Muutamia kuvia myös yhteiselosta Milan ja Nemin välillä, se sisältää painia, painia ja vähän lisää painia höystettynä lelujen repimisellä ja toistensa perässä juoksemisella.

Yhteiselokin alkaa muotoutua.. Hihna käytös on ihan ok, jos ei tule koiria vastaan. Mila on ärsyttävä, ainahan se on haukkunu ja käyny kierroksilla, mutta nyt kun et voi vain keskittyä siihen tuntuu että homma leviää. En tahtois että Nemistä tulee yhtä idiootti (= yhtä huonosti opetettu). Mutta tehdään töitä ja katsotaan mitä saadaan aikaan, toivottavasti ei kahta rääkyvää koiraa hihnan päässä. Sitä paitsi on tosi turhauttavaa, kun joka lenkillä ei edes tule koiria vastaan. Toistot ne auttais varmaan tähänkin mutta, miten ihmeessä harjoitella kun ketään ei näy missään!
Mutta keskenään tytöt menee hyvin, alusta asti on ollut sääntönä että hihnassa ei riekuta ja leikitä. Se on tainnut mennä perille :) Nemi on tosi hieman puffaillu myös juoksijoille, pyöräilijöille, mutta niihin Mila ei onneksi reagoi niin eiköhän saada Nemppukin niihin tottumaan.

Hienosti myös Nemi on oppinut että ulos pääsyyn ja sisälle tuloon joutuu odottaa ja hakee katsekontaktin. Välillä yrittää karata ennen aikojaan, mutta jutun juoni taitaa pikkuhiljaa valjeta. Maahanmenoa harjoitellaan myös ja samoin sivulle tuloa. Katsotaan milloin osataan :)

Milan kanssa ollaan käyty harkkailee agia ja nyt on pari kertaa ollu tosi kivat harkat. Ratoja ollaan otettu ja ne on menny ihan hyvin. Itehän siellä aina jotain sotkee, viimeksikin tein saman virheen varmaan 5 kertaa, Mila tuli putkesta ja ite ennakoin ja jätin aina selän taa niin että sain menemään hypyn ohi. Eihän se hyppy ollut edes koiran linjalla kun tuli putkesta mutta kun hätäilee ja ei ohjaa kunnolla niin sen siitä saa.
Keinukin on ollut nyt ihan jees. Eilen otti ekaksi ihan älyttömän lentokeinun, ja sit taas hirvitti mennä. Muutaman kerran nosti keinulle ja keinautin alas ja viimesellä kerralla nousi jo ite pysähtyi hyvin, paljon nakkia naamaan ja toivotaan että onnistunut suoritus jää muhimaan päähän että muutaman viikon tauon jälkeen se on mielessä. Ehkä meillä on sittenkin mahdollisuus... :)

Mut nyt niitä kuvia :)

-mervi-