torstai 26. huhtikuuta 2007

Lisää agilityä...

Keskiviikkona käytiin jälleen treenailee agilityn ihmeellisessä maailmassa. Tällä kertaa treenit alko vasta 19, joten ei tarvinnut juosta täysiä että kerkes ajoissa paikalle, riitti että vaan juoksi :)

Alku lämmittelynä oli tervapataa, muunnelluin säännöin. Piti siis juosta kehää ympäri ja läpätä jotain selkään ja se taas lähti juoksee toiseen suuntaan.. koirat piti pitää kontaktissa paikalla sekä juostessa, ei oikein sujunu, Mila ei uskaltanu/tajunnu/osannu juosta mun kanssa kun muita koiria meni ohi ja vastaan... tai sit en osannu ite pitää sitä hyvin kontaktissa. Pitää varmaan harjotella tuota yhessä juoksemista ihan kotona lisää...

Tällä kertaa harjoiteltiin putkea itsenäisesti, tai siis meitä oli kolme koirakkoa yhtä aikaa harjottelee mutta ei koulutusohjaajaa. Aluksi otin putkea niin että yks nainen piti Milaa ja kutsuin toisesta päästä. Muutaman kerran näin, ja vauhti kiihtyi joka läpi menolla. Toisella kierroksella lähetin ite, muutaman kerran meni sivusta, mutta tuli myös näinkin läpi vaikka putki oli vähän mutkalla :) hyvä hyvä

Koulutusohjaajien opastuksella otettii sitten ekaa kontakti estettä, puomia. Puomin päälle laitettiin nameja ja kannustaen kipitettiin yli, pari kertaa näin ja hyvin meni, kertaakaa ei pompannu pois. Otettiin vielä niin että koirat oli irti, ja Mila sinkas puomille niin että ekat namit jäi huomaamatta. Puomi meni siis hyvin, eikä ainakaan kummastellu kapeaa kävelyalustaa vaan ennemmin juoksi yli.
Ainut vaan että en muista ottaa koiraa esteen jälkeen heti kontaktiin vaan annan sen jäädä haahuilee, hiippaili sitten puomin vielä toiseen suuntaankin. Kovasti on sitä painotettu että koirat ei saa jäädä haaveilee ja kuljeskelee ympäriinsä kun ihmisille annetaan ohjeita, vaan ennemmin sit napataan kainaloon..

Nämä otettiin siis hallissa sisällä, ja ulkona taas itsenäisesti harjoiteltiin hyppyjä samalla tavalla kuin viimeksi sekä keppejä. Hypyt menee ok, paikalla olo ja mun siirtyminen vasemmalle puolella alkaa sujua, ainut vaan kun minä tyhmä yritän harppoa eteenpäin kehityksessa ja en palkannu kahden hypyn väliin, ja Mila meni ohi toisesta hypystä. tai siis toisaalta se hakeutuu mun luo hypyn jälkeen, eli pitäskö sittenkin enemmän treenata kahta hyppyä ja sit palkka, ettei joka hypyn jälkeen tuu käteen kiinni... hmm? vai kuitenkin edetä hitaasti ja palkata joka hyppy?

Kepit oli sitten mulle ehkä kaikkein vaikeinta. Kuinka kummassa opin kulkemaan takaperin, ohjaamaan kädellä ja hokemaan kepit, kepit yhtä aikaa?
Taidan viikonloppuna pykätä jotkut kepukat pihan perälle ja treenailla ainakin itestäni.. Mun ohjaukseen nähden Mila meni kait ihan hyvin, vähän meinaa loikkia, eli pitää ohjata alempana... tätä pitää kyllä kotonakin harjotella, etten ryssi sitä heti alkuunsa.

Mutta niin ihan kivaa oli taas, vaikka Mila aluksi räyhkäs taas kaikille. Varsinkin yks snautseri poika taitaa tykätä meidän Milasta yhtä vähän kuin Mila siitä...
ens ke taas uusiks.

Tänään yritin sit mennä pitkästä aikaa tokoon, mutta siellä olikin möllitokot. kerrankin kun oisin kerennyt! no, ei sit osallistuttu, kun viimeks ollaan oltu tokos joskus helmi/maaliskuussa? kannustettiin sit kaveria, joka suoriutuikin oikein hyvin :) hyvä eppu ja miuku!!! Mila käyttäytyi varsin nätisti katselemassa, vaikka taas alkuun ilmotti kyllä kovin kovaan ääneen että on tullut paikalle..:)

Mä meinaan saada ressin noista Milan korvista. Ovat olleet teipeissä lähes jatkuvasti, joitain taukoja on kyllä ollut. Olivat tässä pari viikkoa yhteen putkeen, kunnes irtosivat ja korvat olikin toinen kohti itää ja toinen länttä! no uudet teipit korviin ja nyt laitoin kolikot vielä painoiksi, näin oli kans pariviikkoo. Keskiviikkona taas irtosivat ja nyt ovat paremmin kuin edellis kerralla kun irtos, korvan lehdet vaan kärsii teippien irtoiluista ja en raaski laittaa uusia heti. nyt olen sit koittanut hieromalla saada ne pysymään noin, ja Mila on jo sitä mieltä että niitä on vatkattu ihan riittämiin... jos ne nyt noin jäävät saavat olla niin, mut pelko persiis et taas pian pompsahtavat ylös... voihan ahistus, asettuukohan ne ikinä?

-mervi-

perjantai 20. huhtikuuta 2007

Agilityn maailman tutustumassa

Keskiviikkona töitten jälkeen tein tutkimusta miten kerkeää ajamaan autolla n. 30 km (yhteensä 4 eri ajoa),
vaihtamaan vaatteet kolmesti (tallivaatteet päälle, tallivaatteet pois, lenkkeilyvaatteet päälle),
tekemään pakolliset tallihommat (mättämään kikkareet, laittamaan ruuat valmiiksi illalle ja aamulle, hakemaan hepukan sisälle ulkoa ja viemään saavillisen vettä pihalle),
syömään yhden piirakan (lennossa tosin) ja kerkiämään ajoissa koirakentälle niin että on koira ja muu tarvittava mukana..

kerkesin kun kerkesin ajoissa paikalle, ensi töikseen meidät jaettiin ensi viikosta alkaen kahteen ryhmään, olen myöhemmässä, jostain syystä sopii paremmin mun aikatauluun :)

sen jälkeen meidät laitettiin alkuverkka lenkille, piti hölkäten JUOSTA tien päähän ja takas, matka muutamia kilometrejä. Mä en ole ikinä tykänny lenkkeily juoksusta ja juoksu kunto sen mukainen, äkkinäinen kun urheili tuollai niin reidet kipeytyi,tietty ois voinu venytellä kotona ja vois toki harkita että jos lenkkeihin lisäis pikku juoksupätkiä niin ei lihakset yllättyis moisesta rasituksesta..

no, jotenkin kuitenkin selvittiin vaikka hiki mulle tulikin. Porukka jaettiin 3 osaan, yhet harjotteli hallissa putkea, toiset ulkona hyppyjä ja kolmannet itsenäisesti paikalla oloa.
Me alotettiin paikalla olosta, Mila kestää kyllä paikalla muidenkin koirien läsnä ollessa, edelleen kun palaa takaisin jommalle kummalle sivulle ennakoi palkkaa ja pomppaa paikaltaan. Pääasia kuitenkin että voin laskee sen irti ja jättää paikalleen vaikka lähistöllä muita koiria.

Seuraavaksi mentiin halliin sisälle harjoittelee putkea. Toisethan oli mennyt putken jo viime kerralla, kun me vielä toivuttiin juoksuista, ja harjottelivatkin nyt pidemmällä putkella ja niin että ohjaaja itse lähettää putkeen ja palkkaa sit toisessa päässä.
Mila ei meinannut uskaltaa mennä putkeen ensin, vaikka se laitettiin lyhyemmäksi ja huhuilin sitä sieltä toisesta päästä kun kouluttaja ohjasi sitä putkeen toisesta päästä... jännä paikka Milasta ja ei tullut ennen kuin ite ryömin putkeen sisälle :)
Tuli kuitenkin läpi ja toisen kerran meni jo paljon rohkeemmin.
Otettiin putki vielä uudestaan myöhemmin ja nyt meni aika rohkeasti kun itse olin valmiin vastaanottamassa... ehkäpä se siitä kehittyy..

Hypyt meni hyvin ajatellen että oltiin ekaa kertaa, ehkä meidän penkki treeneistä on ollu hyötyä. Ensin hypättiin yksi aita ja palkattiin sivuun, tämä tehtiin molemmin puolin ja sen jälkeen hypättiin kaksi aitaa niin että palkattiin välissä ja heti ohjattiin uudelle hypylle. Mila toimi kivasti, vähän ehkä ekaa hyppyä arasteli, mutta menee hyvin käsi ohjauksesta toisenkin aidan...

Lopuksi otettiin keppi harjoittelua ilman koiria, tai siis ne ketkä päättivät opettaa kuja- tai vinokepeillä meni kai koirien kanssa, mutta ne (me päätettiin) jotka päättivät mennä suorilla kepeillä harjoittelivat peruuttelua ja kädellä ohjaamista ilman koiraa...
pitää varmaan pystyttää jotkut kepit pihamaalle että saa ite harjoiteltua miten ohjata koiraa pujottelemaan (blondilla kun kestää toi hahmotus tovin, pitää heiluttaa kättä ja kävellä takaperin yhtäaikaa)...

Ihan kivaa siis oli, Mila vähän räkytteli toisille, liekkö vielä vähän juoksun tuoksuja jälellä kun yks poika ainakin oli meidän perään, ei pahasti mut vähän..
Palkkasin lähinnä nameilla, palloa heittelin sitten odotellessa ettei käy tylsäksi Milalle, ehkä se näin toimii ainakin aluksi, katotaan sitten tarviiko tulevaisuudessa jotain muuta...

Mutta nyt taas kohti viikonloppua, toivottavasti ei sada lunta vaikka joku niin pelottelikin...

-mervi-

maanantai 16. huhtikuuta 2007

Viikonloppu ohi

Viikonloppu hurahti ohi kovinkin keväisissä tunnelmissa, muutama kuva siitä jäljempänä..
Ja itse asiassa sain kuin sainkin tehtyä jotain!!

Lauantaina kävin kaupungilla, tosin en ostanu Milalle uutta lelua, ei löytyny kivaa.. melkein ostin semmosen hännän (pehmo-seepran häntä) mutta jäi vielä kauppaan, se voisi olla toimiva kapistus retuuttamiseen koulutus tilanteissa. Enkä ostanu sitä myrkkyäkään, mutta tarkoitus on kyllä mitä pikimmiten.
Lauantaina kävin myös Mummon uudella kämpällä maalailemassa hieman, tuloksena lähes maalattu yksi iso seinä ja kädet ihan maalissa, se tela perkules ei ollu yhteistyöhaluinen alkuun...

Lauantaina käytiin myös tallilla Milan kanssa pitkästä aikaa, nyt ollaankin kunnostauduttu sillä saralla ja talleiltu ollaan niin la, su kuin tänäänkin.
Hepat on Milasta aika isoja ja pelottavia, mutta ei se tajua niitä väistää kun tohottaa tulla mun perässä. Aika hyvin uskoo kun kieltää eikä enää edes hauku kun lakaisee lattiaa, tai siis aina haukkuu kerran mutta yhdestä kiellosta uskoo hyvin. Aika tollona pyörii siis jaloissa, ja kun su kävin ratsastelee niin meinas tunkee vähän väliä takajalkoihin. Onneksi oma hepukka tosi pitkä pinnanen koirien kanssa, lähes tulkoon saa hännässä roikkua ennen kun hermostuu oikeesti, varoittelee kyllä luimistelemalla mutta ei tähtäile kintuillaan :)
Milalla oli aika näkemisen arvonen ilme kun kiipesin hevosen selkään, oli et "häh, miks sä sinne meet? tuutko vielä alas?" :)

niin ja lauantaina vielä puunasin auton, niin sisältä kuin ulkoa (tai siis kimmo pesi...) nyt sekin hoidettu päiväjärjestyksestä :)
Lauantaina käytiin myös (kuten tänäänkin) hyppelee koulun pihalla penkkejä, onnistuu ihan ok mun mielestä, katotaan mitä sanovat ke agi-harkoissa.. vähän on kyllä vielä treenamista paikalla olossa, millään ei malttas odottaa paikallaan että palaan viereen, ei oikein kummallekaan puolelle, no treeni jatkuu..

sunnuntaina nukuttiin ensin törky pitkään, käytin kyllä ysin aikaan Milan aamutoimilla mut sit kammettiin koko konkkaronkka takas sänkyyn pitkälleen...
lopulta kun noustiin siivosin kämpän, imuroin pesin lattiat ja pesin pyykkiä. Kimmo ja Mila haravoi sillä aikaa takapihan, tai Mila kärvisteli, olis halunnu sisälle tai naapurin pihaan mutta kumpikin oli kiellettejen listalla, tyytyi kaivelee kukkapenkkejä :)

Sunnuntaina kaks kovaa otti myös yhteen, pallon perään juostessa kopsahti Czene ja Mila aika kovasti yhteen, kumpikin ärähti ja Czene hiippaili varovasti luokse. Czenellä silmäluomessa naarmu, josta tuli vähän verta ja Milalla kuhmu silmäkulmas. Leikit loppu siihen siltäerää, mutta nopeesti olivat taas koirukset kavereita.
Sunnuntaina ekaa kertaa Mila murisi Czenelle, Czene hyppäs mua vasten kun mulla oli nameja kädes, ja Mila tuli ärisee sen pois.. meinaakohan pikku neiti alkaa komentelee enemmänkin vanhaa mummoo?

Mutta niin siinä meni viikonloppu ja arki koitti taas, tänään otin ekan reseptin vastaan töissä :) aika jänskää oli, ja huomenna kait lisää vaan :)

Muutamia kuvia viikonlopun auringonpaisteesta ja tallin tunnelmista



talliltakin muutama kuva...


Minun tallikoira ja hepsukki Waittinen 14v


-mervi-

perjantai 13. huhtikuuta 2007

Viikonloppua kohti

viikko rupee lähenemään loppua ja arkipäivät on jo onnellisesti takana. Pika katsaus mitä tällä viikolla on touhuttu

Maanantai vietettiin appi-ukon hevosia hoitamassa. Oltiin siis tilan vahtina ja huollettava oli heppaset Simo ja Ilona sekä kissa Pirkko ja puput (joiden nimiä en kyllä nyt muista...)
Mila ei ole pitkään aikaan päässyt mukaani tallille, ensin tallilla oli rotan myrkkyä ja sitten tuli juoksut, enkä viittinyt houkutella koko kylän poika koiria toisten pihoihin...
Oli siis kiva että Milakin näki taas pitkästä aikaa suurempia nelijalkaisia. Aika hyvin tajuaa että karsinoihin ei tulla, ja nyt kun vielä tajuis että isommille ei kannata soittaa suutaan... Sai komentaa ihan tosissaan pois tarhoista ja hevosten jaloista, ehkäpä pikkuhiljaa uskoo, Simppa kun oikein tähtää jos tullaan kinttuihin hyörimään, että ei oikein uskalla odottaa että tajuaa ite että voi vaikka sattua.
Maanantai meni siis aika tiiviisti siellä, illaksi päästiin kuitenkin taas omaan saunaan :)

Tiistaina alkoi sitten mulla 3 kuukauden harjoittelu jakso apteekissa. Aamulla Kimmo käytti Milan taas ulkona ja mä sain nukkua 7 asti, käytin ite vielä pikkulenkillä ennen kuin lähin töihin.
Tää taitaa olla ihan toimiva ratkaisu, talvella kun oli ongelmana että jos ei tullut aamulla kakkaa niin päivä oli joskus liian pitkä aika pidätellä. Tosin päiväkin on nyt lyhyempi, kun ite meen 9 töihin ja Kimmo pääsee neljältä. Mutta siis nyt pääsee uudestaa n. tunnin päästä ruuasta ulos ja silloin tulee viimestää kakat, niin ei ole kauhia hätä koko päivää :) kakka-ongelma poistettu ainakin kesäksi :)

Keskiviikkona kävin sitten töitten jälkeen lyhyellä lenkillä ja lähdin ilman Milaa agilityn alkeis kurssille. Agin alkeet alkoivat viime viikolla infolla ja tällä kertaa siis tosi toimilla. Koirakoita oli reippaasti yli parikymmentä, tosin kokemuksen perusteella väki kuulemma vähenee muutaman kerran myötä ja ensi viikko ollaan koko ryhmä kerralla, mutta sen jälkeen kahdessa ryhmässä.
Alkulämmittelyn jälkeen harjoittelivat juoksemista koiran kanssa, pujottelua muutaman ämpärin ympäri niin että koira juoksee rinnalla. Sen jälkeen oli aidan yli hyppäämistä ja putki-harjoittelua.
Aita piti vaan hypätä yli ja ohjaajan kädellä "heittää" koira yli käyttäen apuna tarvittaessa makupalaa tai lelua ja palkata taas esteen toisella puolella. Tämä piti tehdä molemmilta puolilta, joillekin koirille oli vaikeaa istua ohjaajan väärällä puolella (oikealla) mutta kaikilla taisi onnistua jotenkin. Putki-hajoittelussa mentiin vaan putken läpi,niin että ohjaaja huhuili siellä toisessa päässä, ja osa taisi lopuksi ihan ohjata itse koiran putkeen.
Olen tässä nyt miettinyt mitä ottaisin Milalle palkaksi. Se on kyllä niin ahne että ihan ruokapalkka käy, mutta toisaalta haluisin käyttää leluakin, jos joskus tulee se päivä että ruoka ei ole niin pop kuin nyt. Pallon perään kyllä menee mielellään, mutta siinä on riski että lähtee juoksee kunniakierrosta ja härnäämään muita koiria pallo suussa (se kun Milasta super hauskaa, että nappaa pallon ja juoksee ympäriinsä ja Czene vitutuspäissään räksyttää perässä). Olen yrittäny treenata että tuo pallon mulle, ja tuokin ja vaihtaa sen namiin jos vaan malttaa tulla, kun kuitenkin on kivempi härnätä muita (toimii siis ainakin silloin kuin ei muita koiria). Leluksi olen sitten ajatellu jotain retuutettavaa juttua, mutta ne ei taas ehkä ihan yhtä in kun pallot... oisko hyviä vinkkejä agi-konkareilta miten palkata? nami? lelu? molemmat? mikä lelu?

Torstai meni lapsenvahtina. Vahdin siis siskon kolme vuotiasta poikaa, Joonasta. Käytiin siis yhdessä tallilla. Kaikki asiat on vaan kaksi kertaa hitaampaa kun toinen seuraa kuin varjo ja yrittää selittää jotain niin kovasti että ei muista edes hengittää välillä saati sitten varoa hevosia joiden jalat saman mittasia kun koko jätkä :)
no, tulipa vietettyä laatu-aikaa kummipojan kanssa ja syötettyä heppasille leipiä, katsottua lehmiä, katsottua robottia joka jakaa lehmille rehut, laitettua letkulla vettä saaviin, ajettua kottikärryllä vesisaavi tarhaan (ja Joonas kantoi tyhjän ämpärin, millä lapoin veden saavista toiseen, päässään!!) annettua hevosille heinää ym ihanan ihmeellistä.
Jossain välissä oli Joonas kerennyt vesilammikkoon seisomaan, totesi että lahkeet kastu, no ajattelin että kurahousujen ja että ei hätää on kumpparit, karu todellisuus kuitenkin valkeni kun riisuttiin, sukat, villasukat, haalarit, sisähousut märät polviin asti...:) no onneksi ei enää kylmät ilmat että ei tullu suurta vahinkoo :)

Tänään pääsin töistä jo itsekin neljältä ja tulin eka kotiin ja sain riemupissat tervehdykseksi :) Lenkille jonka päätteeksi käytiin hyppelee koulun pihalta penkkejä (siis sellasia matalia tukkipenkkejä). Ollaan nyt vähän hajoiteltu sitä että kun tulee sivulle ja jää istumaan paikalle saa kierrettyä niin että Mila jää oikealle puolelle josta saa vapautettua ja ohjattua hypyn yli. Treenattiin siis vähän sitä mitä muut teki keskiviikkona, heitin pallon yli ja vaihdoin toisella puolella pallon namiin, sujui ihan ok ekan kunniakierroksen jälkeen. Välillä jätin pallon heittämättä ja "heitin" pelkän käden, ja palkkasin joko pallolla tai namilla hypyn jälkeen.. en tiedä sit miten pitäs toimia, mutta ainakin jotenkin onnistui että kädellä näyttäen hyppää yli.. pitää käydä reenaa viikonloppuna uudestaa ja jatkaa sitä oikealta puolelta harjoittelua...

Viikonlopuksi on taas paljon mitä pitäs tehdä..
auto pitäs pestä ja siivota sisältä (on ihan kammottavassa kunnossa), siivota pitäs kämppäkin ja pestä oikein lattiat, vaihtaa lakanat ja pestä pyykkiä, vois käydä kaupungilla kattooa ainakin koiran leluvalikoimaa ja ostaa jotain myrkkyä jolla pysyis pikkuötökät seinien ulko puolella. minä VIHAAN ja pelkään hämähäkkejä yli kaiken, en koske kuin ehkä pitkällä tikulla ja vain silloin jos ei ole ketään muuta paikalla, useamman paniikki/itkukohtauksen olen niiden takia saanu. ja nyt ne kirotut elukat aikoo tulla meille sisälle ja kohtaa tulee varmaan sokerimuurahaiset, niitä inhoon kans. YÖK! jotain tököttiä pitäs saada laitettua uloskivijalkaan etteivät sieltä ainakaan pääsis. enemmin käytän Milan pissalla kauempana joka kerta (enkä laske vaan ovesta takapihalle) kuin että niitä on yhtään sisällä YÖK!YÖK!YÖK!

jospa ees jotain tekis tänä viikonloppuna olis hyvä, katotaan sunnuntaina teinkö mitään mitä piti...

-mervi-
tulipahan taas tekstiä, jaksaakohan kukaan lukea...:)

perjantai 6. huhtikuuta 2007

7 kuukautta ikää...

Kuukausi jälleen kulunut ja kasvugalleriaan lisätty jälleen uusi kuva.

Tää päivä on menny aika rauhallisesti, eilen vietettiin koulukaveri-porukalla Kuopiossa päättäjäis iltaa, kun jokainen nyt suuntaa eri puolella Suomea harjoitteluun. Syötiin ja juotiin hyvin ja tanssittiin jalat kipeiksi Suomi-popin tahtiin.
Nyt on hyvä lomailla muutama päivä ennen kuin alkaa se todellinen työ harjoittelun parissa.
Kieltämättä oli aika mieltä lämmittävä vastaanotto kotona kun tulin, voiko pikkuinen koira oli paljoa enempää onnellisempi, ei tiennyt miten päin olisi ollut, hyppi ja pomppi ja nuoli ja hääri ympärillä :) ihanaa olla kaivattu :)

-mervi-

tiistai 3. huhtikuuta 2007

Eläinlääkärissä

Tänään käytiin Czenen kanssa eläinlääkärissä päivittämässä taas rokotukset.
Valmistelin lähtöö hyvissä ajoin, siis tarvittavat paperit mukaan ja katoin onko takakontissa jotain ylimääräistä ennen kuin koiran sinne lykkää. En kerennyt kuin aukasta takaluukun niin nökötti Czene jo siellä. Ei meinannu tulla ees pois sieltä käymään pissillä ennen lähtöö, päätti kai varmistaa että ei unohdu matkasta...

Vastaanotolla oltiin hyvissä ajoin, eikä siellä näkynyt muita eläimiä laisinkaan. Ilmottauduttiin ja käytiin puntarissa (23,8 kg) ja mentiin hetkeksi odottamaan ennen kuin eläinlääkäri kutsui sisään.
Nostin Czenen pöydälle ja lääkäri tutki päällisin puolin, kurkkas korvat, silmät, hampaat ja kuunteli sydänäänet. Kaikki tais olla ihan kohillaan, hampaat kyllä näyttävät jo aikansa eläneiltä, mutta ei kuulemma syytä poistaa kun eivät ole läpimätiä ja rauhottaminen aina tällä iällä riski...
Kyljestä olevasta patista otti näytteen ja totesi sen edelleenkin olevan vain rasvaa, se vaan on kasvanut aika vauhilla. Toisaalta ei kyllä haittaa menoa, joten eiköhän se mukana tule.
Lopuksi vielä kaksi piikkiä niskaan, joihin ei reagoitu mitenkään ja ohjeita kuinka syöttää särkylääkkeitä ja nivelvalmistetta jotta estettäisiin linkuttamiset. Nivelet kuulemma jäykät myös etujaloissa, uintia suositteli kesälle. Eiköhän se hoidu kunhan vaan jäät sulais pois..

Kassan kautta lasku ja purkki särkylääkettä mukaan, ja vähän ylimääräisiä maistiaisiakin saatiin. Czene olisi jääny mielellään nuuskuttaa lattian hajuja ja nuolemaan koko vastaanotto henkilökunnan naamat, niin päättäväisesti kisko itteään tiskin taakse. No, sain kuitenkin koiruskan mukaani, ettei tarvinnut sinne jättää maskotiksi :)

-mervi-

maanantai 2. huhtikuuta 2007

Kevätpäivillä

Lauantaina vietetiin Milan kanssa loistavaa kevätpäivää Mikkelin seuduilla länderien kevätpäivillä. Kun kerran rotuyhdistys tällaisen kokoontumisen järjestää ja vielä näin lähellä olihan sinne osallistuttava, vaikka olin kyllä kahden vaiheilla lähdenkö olleenkaan vai lähdenkö ilman Milaa vai otanko Milan mukaan juoksuista huolimatta.
Päädyin sitten lopulta viimeiseen vaihtoehtoon, kun kerran sain porukoilta farmarin lainaan ja häkin Milalle sinne.

Päivä ei ehkä ollut Milan mielestä kaikista kivin, kun joutui katselemaan menoa paljon autosta. Pääsi kuitenkin vähän tutustumaan rotu-tovereihin, silloin kun vähemmän porukkaa paikalla ja pojat oli kiinni..
Muutaman poitsun kanssa kyllä tehtiin tuttavuutta (turvallisesti hihnan päässä)ja joku kävi auton luukullakin haikailee neitosen perään...



Päivän ohjelmassa oli siis yleistä oleilua länderi porukan kesken, alku kahvitelua, lenkki joka me siis jätettiin väliin, ja kierreltiin silloin omia reittejämme, ruoka maittava sellainen, kiitos järjestelyistä vastanneille, vuosikokous jossa mm. palkittiin ländereistä parhaimpia ja jälleen kahvit ja pullat..


Tosi kiva oli nähdä länderiporukkaa ja tutustua ihmisiin, uusia naamoja kun ollaan. Toisaalta hetkittäin oli hieman ulkopuolinen olo, kun tuntui että kaikki tuntee toisensa ja ite on ihan pihalla kuka on kuka. Mutta ei kai sitä opi tuntemaan ihmisiä jos paikalle ei vääntäydy, ja aina onneksi riittää puhumista jos ei muusta niin sitten koirista :)

Päivän jälkeen Mila oli kovin väsynyt, vaikka ei ollutkaan pääsyt osallistumaan yleiseen riekkumiseen, taisi olla niin paljon uutta katseltavaa että illan lenkki meni vallan leppoisasti.



Kiitos kaikille joita tavattiin, ehkäpä uskallaudumme jatkossakin mukaan, ehkäpä sinne leirille, kun sekin kerran täällä päin...




Sunnuntaina kävin sitten katsomassa paikkakunnalla järjestettyjä agi-kisoja. Mila ei päässyt mukaan, kun olisi ehkä turhaan sekoitellu poikien päitä tuoksullaan.
Kävin kannustamassa kaveria Annaa Elli-shelttinsä kanssa ja ihailemassa kuinka hyvin yhteistyö koiran kanssa voikaan sujua... on se helpon näköistä kun sen osaa...
toivottavasti joskus ite vois saada koiran kanssa yhteistyön sen näköiseksi.. (agin alkeisiin ollaan jo ilmottauduttu...)
Paikalla oli myös länderi koirakoita.. on ne kyllä pomppivaisia koiria :)
onnitelut kaikille jotka pärjäs hyvin tai tosi hyvin, itse lähin kesken päivän pois ulkoiluttaa omia elukoita

Ennen kuin tallille kampesin, heittelin koiruuksille hieman palloa...
Tässä kuvasatoa kevätpäivän riemusta

-mervi-