Viikko lähenee taas loppuaan ja takana, toivottavasti onnistuneesti, jälleen yksi tentti.
Tämä viikko onkin kyllä mennyt pakkasia pidellessä ja lukiessa.
Oikeastaan jokapäivä on pakkanen pyörinyt kahdenkympin kieppeillä. Lenkeilty ollaan todella vähän eikä olla koirakentällekään päästy, minkä kyllä alkaa huomaa Milasta. Pihalle kun mennään, ja sisälläkin toisinaan, saa "kohtauksen" ja juoksee vaan ympyrää hullun lailla.
Energian kertyminen on näkynyt myös päivän aikana tehtyinä tihutöinä... varsinaisesti ei mitään ihmeellistä ole tehny, mitä nyt maistellu kasveja ja oksentanut, syönyt kamman, lyijykynän, silpunnu kirjekuoren... :) no iteppä olen jättänyt ne saataville..
Iltasin ollaan sit lämmitelty kylmyyttä pois saunassa. Milasta on kehittynyt oikein kunnon saunoja. Pienestä pitäen on tullu perässä saunaa, mutta tähän asti on tyytyny hiippailemaan lattiantasossa ja saalistamaan vettä sieltä käsin.
Pari viikkoa sitten Mila taisi kokea jonkun asteisen valaistumisen ja hokas että se vesi joka lentää ja joka pitää yrittää pyydystää suuhun, lähtee lauteilla olevasta astiasta. Nyt sitten makoilee keskimmäisellä lauteella ja aina kun heittää löylyä tulee juomaan kippoo tyhjäksi. välillä käy aina lattialta käsin saalistaa vettä, kunnes taas hyppää lauteille takas.
Mila on aina ensimmäisenä menossa löylyttelemään, eikä pois tulla ennen kuin muutkin on tullu :) saunan päälle käydään vielä suihkun alta pyydystää tippuvat viimeiset pisarat, kunnes painuu sohvalle huilimaan... kotiväkeensä on tullu koiruus :)
Toivottavasti viikonloppuna on lauhempi sää että pääsis päätä tuulettaa kumpikin kunnolla ulos, huomenna olis ollu mätsärit Kangasniemellä, pakkasraja 10 ulkona kun ovat... ei siis lähdetä... no kunhan päästäis pihalle edes, ennen kuin alkaa uusi urakka seuraavaan tenttiin
-mervi-
(karkkilakko pitäny, vaikka tenttiin luku tuskaa ilman nameja... tän kuun loppuun kyllä kestän)
perjantai 23. helmikuuta 2007
maanantai 19. helmikuuta 2007
Kuulumiset
Viikonloppu on takanapäin ja armoton arki koitti taas. Mun pitäs juurikin lukea tenttiin, mutta ensin pikaisesti kuulumiset blogiin :)
Sunnuntai meni aika rauhallisissa merkeissä. Aamulla käytiin lenkillä ja sillä reissulla pyydystettiin kahta karannutta koiraa.
Toinen oli tutun Suomen lapinkoira "Rekku", joka viipotti menemään teitä pitkin irti. Ei antanu kiinni taikka tullu Milaan tutustumaan vaan lähti karkuun. Kimmo soitti omistajalle joka sitä etsiskelikin, kiinni ei hänkään ollut saanut mut omin päin koira oli kuulemma tullut kotia.
Matka jatkui kunnes huomattiin omakotitalon pihan aidan väärällä puolella russelin. Tuttujen "Vallu" oli karannu narustaan, jossa pihassaan kiinni ja lähteny naapurin pihoja tutkailee. Onneksi siinä pihassa oli ollu poika ja toinen koira, jota oli jääny tutkailee, mutta aita niin tiheä ettei pihaan ollu päässy. Nappasin sit russelin kainaloon (ei päässy karkuun kun oli niin syvä hanki mihin uppos:)), ja lähin kysymään tutuilta puuttuko niiltä jotain, ja puuttuhan niiltä. Vallu pääsi turvallisesti kotiin, vieressä kun meni autotie...
Muuten sunnuntai meni varsin leppoisasti (tosin mä pääsin ralliauton kyytiin, ja se ei ehkä ollu kovin lepposaa, mut ihan hauskaa).
Tänään sit olis ollu taas tokoa hallilla, mutta ois tullu kauhian kiirus ja pakkanenkin kiri koko ajan, niin jätettiin väliin. jos sitä nyt vähän lukis...
Hammasprojekti on edennyt, taitaapa olla niin että on saatu päätökseen. Toinenkin yläkulmahammas lähti lopullisesti irti tänään ja mun mielestä nyt rupee olee jo kaikki vaihtunu. Eläinlääkäri ajan pääsin siis perumaan :)
Nyt vaan otetaan sitten tehotreeniin se hampaiden kattominen ja se että siitä tulee Milalle positiivinen kuva. Nyt olen ollu vähän väliä sen suuta tonkimassa ja heiluttelee hampaita eikä se Milan mielestä oo ollu huippu hauskaa.
Korvistakin irtos teipit, saa olla nyt ilman kunnes nousevat taas. Korvien iho tuntu hieman paremmin sietävän sormiteippiä (sitä millä esim. lentopalloilijat teippaa sormiaan), tosin ei ehkä ollu yhtä pitävää, mutta ei ehkä yhtä punaseksi menny iho. Katsotaan millon taas saa laittaa teipit...
-mervi-
Sunnuntai meni aika rauhallisissa merkeissä. Aamulla käytiin lenkillä ja sillä reissulla pyydystettiin kahta karannutta koiraa.
Toinen oli tutun Suomen lapinkoira "Rekku", joka viipotti menemään teitä pitkin irti. Ei antanu kiinni taikka tullu Milaan tutustumaan vaan lähti karkuun. Kimmo soitti omistajalle joka sitä etsiskelikin, kiinni ei hänkään ollut saanut mut omin päin koira oli kuulemma tullut kotia.
Matka jatkui kunnes huomattiin omakotitalon pihan aidan väärällä puolella russelin. Tuttujen "Vallu" oli karannu narustaan, jossa pihassaan kiinni ja lähteny naapurin pihoja tutkailee. Onneksi siinä pihassa oli ollu poika ja toinen koira, jota oli jääny tutkailee, mutta aita niin tiheä ettei pihaan ollu päässy. Nappasin sit russelin kainaloon (ei päässy karkuun kun oli niin syvä hanki mihin uppos:)), ja lähin kysymään tutuilta puuttuko niiltä jotain, ja puuttuhan niiltä. Vallu pääsi turvallisesti kotiin, vieressä kun meni autotie...
Muuten sunnuntai meni varsin leppoisasti (tosin mä pääsin ralliauton kyytiin, ja se ei ehkä ollu kovin lepposaa, mut ihan hauskaa).
Tänään sit olis ollu taas tokoa hallilla, mutta ois tullu kauhian kiirus ja pakkanenkin kiri koko ajan, niin jätettiin väliin. jos sitä nyt vähän lukis...
Hammasprojekti on edennyt, taitaapa olla niin että on saatu päätökseen. Toinenkin yläkulmahammas lähti lopullisesti irti tänään ja mun mielestä nyt rupee olee jo kaikki vaihtunu. Eläinlääkäri ajan pääsin siis perumaan :)
Nyt vaan otetaan sitten tehotreeniin se hampaiden kattominen ja se että siitä tulee Milalle positiivinen kuva. Nyt olen ollu vähän väliä sen suuta tonkimassa ja heiluttelee hampaita eikä se Milan mielestä oo ollu huippu hauskaa.
Korvistakin irtos teipit, saa olla nyt ilman kunnes nousevat taas. Korvien iho tuntu hieman paremmin sietävän sormiteippiä (sitä millä esim. lentopalloilijat teippaa sormiaan), tosin ei ehkä ollu yhtä pitävää, mutta ei ehkä yhtä punaseksi menny iho. Katsotaan millon taas saa laittaa teipit...
-mervi-
lauantai 17. helmikuuta 2007
Lumileikkejä ja peilikavereita
Porukat palasivat eilen illalla kotia, ja normaali järjestys palasi koireinkin elämään. Taisi olla hieman ressaava tuo yhdessä elely itse kullekin. Czeene oli ihan älyttömän mustasukkainen minusta Milalle. Mila jos tuli mun luo, Czeene tuli haukkuen perässä. Milaa tilanne luonnollisesti hämmensi, ja kieltämättä muakin rupesi jo risomaan se jatkuva louskuttaminen. Onhan se toisaalta ymmärrettävää, kun minä olen kuitenkin ollut Czeenelle se joka paijaa ja ottaa kainaloon, ja nyt joku rääpäle tulee osingoille. Ja sitten kun siihen lisätään vielä huono kuulo ja jatkuva luulo että joku tulee, niin haukkumista riitti!
No, nyt on kuitenkin normaali päiväjärjestys palannut, on useampi ihminen jakamassa huomiota. Koiratkin viihtyivät hyvin yhdessä tänään lumi touhuissa. Czeene kaiveli palloa ja Mila vaan tohotti menemään hangessa...
Kotosalla meille on vihdoin tullut kylpyhuoneen uudet kalusteet (meillä on siis aloitettu kylppäri remontti jo ennen kuin Mila oli tullut, ja ollut nyt pitkään muuten valmis, paitsi että puuttuu allas ja hana, ei mitenkään oleelliset jutut... niin, ja älkää ikinä tilatko puolitutulta siinä toivossa että saa vähän edullisemmin, meillä allas- ja peilikaappi tilattiin joulukuun alussa...)! tai siis eivät kalusteet ole vielä paikallaan (ja sitä varmaan ootellaan toiset parikuukautta...) vaan ovat eteisessä. Mila bongas kivan leikkikaverin peilikaapista ja pitkään yritti houkutella sitä leikkiin. Mila makas sen eessä lattialla ja vinku mut ei se vaan tajunnu... aika tyhmä, vaikkakin kaunis kaveri :)
Tänään varmaan katotaan piirretty Autot-leffa, tuli semmonen hommattua. Tai siis oli lainassa tutun pojalta, ja Mila oli päättäny perehtyä pahvikuorten sisltöön tarkemmin... onneksi löyty helposti vielä ärrältä uusia että oli jotain mitä palauttaa :)
-mervi-
No, nyt on kuitenkin normaali päiväjärjestys palannut, on useampi ihminen jakamassa huomiota. Koiratkin viihtyivät hyvin yhdessä tänään lumi touhuissa. Czeene kaiveli palloa ja Mila vaan tohotti menemään hangessa...
Kotosalla meille on vihdoin tullut kylpyhuoneen uudet kalusteet (meillä on siis aloitettu kylppäri remontti jo ennen kuin Mila oli tullut, ja ollut nyt pitkään muuten valmis, paitsi että puuttuu allas ja hana, ei mitenkään oleelliset jutut... niin, ja älkää ikinä tilatko puolitutulta siinä toivossa että saa vähän edullisemmin, meillä allas- ja peilikaappi tilattiin joulukuun alussa...)! tai siis eivät kalusteet ole vielä paikallaan (ja sitä varmaan ootellaan toiset parikuukautta...) vaan ovat eteisessä. Mila bongas kivan leikkikaverin peilikaapista ja pitkään yritti houkutella sitä leikkiin. Mila makas sen eessä lattialla ja vinku mut ei se vaan tajunnu... aika tyhmä, vaikkakin kaunis kaveri :)
Tänään varmaan katotaan piirretty Autot-leffa, tuli semmonen hommattua. Tai siis oli lainassa tutun pojalta, ja Mila oli päättäny perehtyä pahvikuorten sisltöön tarkemmin... onneksi löyty helposti vielä ärrältä uusia että oli jotain mitä palauttaa :)
-mervi-
keskiviikko 14. helmikuuta 2007
Hyvää ystävänpäivää!
Kaikille jotka täällä käyvät kurkkailee toivotamme oikein lämpöistä ystävänpäivää!!
Hammasprojekti on edennyt, toinen kumahammas eilen irronnut ja toinen heiluu vähän, ehkäpä pääsen peruuttamaan sen ensiviikon lääkäriajan :)
Ollaan nyt toista yötä porukoilla talon/koiran vahtina.
Jos kotona Mila aina seuraa kun johonkin liikkuu, niin nyt niitä perässä tulevia on sitten kaksi. Ja kun toinen on kakara ja toinen vanhus niin tuntuu että todella on lapsen vahtina!
Mila jos kävelee eteiseen ja pysähtyy ovelle päin Czeene haukkuu kun luulee että joku tulee, alkaa tuo kuulo olemaan heikko niin ottaa sitten varman päälle ja haukkuu vähän väliä jos yhtään viitteitä että joku olisi tullu...
Nukkumaan menokin oli aika moista järjestelyä, punkataan porukoitten sängyssä, minkä vieressä Czeenen oma peti. Molempia koiria sai rauhotella jäämään omille paikoille nukkumaan, ja Mila päädyttiin eristämään laatikolla sängyn ja seinän väliin toiselle puolelle ettei yöllä hortoile Czeeneä herättämään. Czeene ei olis malttanut alkaa nukkumaan, selvästi ressas kun oli "vääriä" ihmisiä ja piti vahtia pääseekö Mila sänkyyn vai mihin menee... no, jospa nuo tottus tähän ja eihän tää ole kuin muutaman yön juttu.
Mila on ollut päivät kotona, helpompaa kun porukoilla ihan liikaa mielekiintoisia asioita päiväksi tutkailla pikkukoiran tasolla ja saavatpahan molemmat olla rauhassa tutuissa ympäristöissä, illat sit taas ollaan yhessä :)
nyt siis kampeamaan koko lauma kohti petiä :)
-mervi-
Hammasprojekti on edennyt, toinen kumahammas eilen irronnut ja toinen heiluu vähän, ehkäpä pääsen peruuttamaan sen ensiviikon lääkäriajan :)
Ollaan nyt toista yötä porukoilla talon/koiran vahtina.
Jos kotona Mila aina seuraa kun johonkin liikkuu, niin nyt niitä perässä tulevia on sitten kaksi. Ja kun toinen on kakara ja toinen vanhus niin tuntuu että todella on lapsen vahtina!
Mila jos kävelee eteiseen ja pysähtyy ovelle päin Czeene haukkuu kun luulee että joku tulee, alkaa tuo kuulo olemaan heikko niin ottaa sitten varman päälle ja haukkuu vähän väliä jos yhtään viitteitä että joku olisi tullu...
Nukkumaan menokin oli aika moista järjestelyä, punkataan porukoitten sängyssä, minkä vieressä Czeenen oma peti. Molempia koiria sai rauhotella jäämään omille paikoille nukkumaan, ja Mila päädyttiin eristämään laatikolla sängyn ja seinän väliin toiselle puolelle ettei yöllä hortoile Czeeneä herättämään. Czeene ei olis malttanut alkaa nukkumaan, selvästi ressas kun oli "vääriä" ihmisiä ja piti vahtia pääseekö Mila sänkyyn vai mihin menee... no, jospa nuo tottus tähän ja eihän tää ole kuin muutaman yön juttu.
Mila on ollut päivät kotona, helpompaa kun porukoilla ihan liikaa mielekiintoisia asioita päiväksi tutkailla pikkukoiran tasolla ja saavatpahan molemmat olla rauhassa tutuissa ympäristöissä, illat sit taas ollaan yhessä :)
nyt siis kampeamaan koko lauma kohti petiä :)
-mervi-
maanantai 12. helmikuuta 2007
Maanantai.
Tää päivä on kyllä ollut oikea kunnon maanatai. Varsinaisesti mikään ei ole mennyt huonosti, mutta ei kyllä mikään ole piristäny päivääkään.
Hammasprojekti etenee. Toinen yläkulmahamapaista lähes irti, toinen heiluu huonosti. Varasin eläinlääkäri ajan, ja nyt on reilu viikko saada hampaat veke. toivottavasti onnistuu..
Mila oli oksentanut tänään. En ollut itse paikalla mutta jotain oli ykäilly, ei kuulemma ollut ollu mitään ihmeempiä sattumia joukos ja maha toiminu muuten normaalisti. Enkä kyllä mäkään ole huomannu mitään erikoista, jospa oli vaan tilapäinen härö...
Käytiin myös tokoilee pitkiin aikoihin, pakkaset kun tupanneet rajoittamaan viime aikoina... Koiria oli taas aika vähän ja otettiin ihan perusjuttuja.
Seuraamista, meidän pitäs opetella että namia sais nostettua vähän ylemmäks nenästä ja jalat pysys edelleen maassa. Liikkeestä maahan menoa ja seisomaan jäämistä, no sujuu ja sujuu... Menee maahan kun namilla ohjaa, mutta ei kyllä pysy siellä kauaa jos namin viet kauemmaksi tai palkkaat... Seisomaan jää, mutta taaskaan ei pysy helposti paikallaan, seuraa namia tai lyön persiin maahan.. no ehkä vaan treeniä lisää eikä pitäis oottaa liikoja..
Luoksetulo kyllä onnistu, että jotain positiivista :)
Mä taidan mennä kattoo salkkareita ja syömään jäätelöä, jospa siitä sais tän maanantai-fiiliksen kohoamaan :)
-mervi-
(kätevä tää mun karkkilakko, kun kaikkia muita herkkuja vetää sitten kaksin käsin, no nameja en kuitenkaan ole syöny..)
Hammasprojekti etenee. Toinen yläkulmahamapaista lähes irti, toinen heiluu huonosti. Varasin eläinlääkäri ajan, ja nyt on reilu viikko saada hampaat veke. toivottavasti onnistuu..
Mila oli oksentanut tänään. En ollut itse paikalla mutta jotain oli ykäilly, ei kuulemma ollut ollu mitään ihmeempiä sattumia joukos ja maha toiminu muuten normaalisti. Enkä kyllä mäkään ole huomannu mitään erikoista, jospa oli vaan tilapäinen härö...
Käytiin myös tokoilee pitkiin aikoihin, pakkaset kun tupanneet rajoittamaan viime aikoina... Koiria oli taas aika vähän ja otettiin ihan perusjuttuja.
Seuraamista, meidän pitäs opetella että namia sais nostettua vähän ylemmäks nenästä ja jalat pysys edelleen maassa. Liikkeestä maahan menoa ja seisomaan jäämistä, no sujuu ja sujuu... Menee maahan kun namilla ohjaa, mutta ei kyllä pysy siellä kauaa jos namin viet kauemmaksi tai palkkaat... Seisomaan jää, mutta taaskaan ei pysy helposti paikallaan, seuraa namia tai lyön persiin maahan.. no ehkä vaan treeniä lisää eikä pitäis oottaa liikoja..
Luoksetulo kyllä onnistu, että jotain positiivista :)
Mä taidan mennä kattoo salkkareita ja syömään jäätelöä, jospa siitä sais tän maanantai-fiiliksen kohoamaan :)
-mervi-
(kätevä tää mun karkkilakko, kun kaikkia muita herkkuja vetää sitten kaksin käsin, no nameja en kuitenkaan ole syöny..)
sunnuntai 11. helmikuuta 2007
Hampaita, korvia ja harmaita hiuksia...
Mila on mulle viime aikoina antanut aihetta hiusten harmaantumiselle...
Ensinnäkin hampaat. Hampaat lähtevät nyt urakalla ja asia sinänsä hyvä ja kaikki mennyt hyvin, tähän asti.. mitä nyt verta vähän alustoilla ja tassuja ja partaa saa pestä aina kun jotain enemmän järsii.
Alakulmahampaat ovat irroneet, ja nyt niitä pitäisi taivutella peukalolla painamalla kääntymään hieman ulospäin, maitohampaat kun upposivat ikeniin.
Yläkumahampaat eivät ole irroneet vaikka uudet jo kasvavat, ja nyt niitä pitäisi heilutella irtoamaan ettei tule lääkäri keikka.
Ja Mila taas ei rakasta sitä kun ole vähän väliä sen suuta härkkimässä, ja aina välillä meinaa asiasta protestoida. Pahemmin ei ole kuitenkaan tarvinnut yhteen ottaa. Pitää varmaan huomenna soittaa eläinlääkärille ja varata varmuudeksi aika loppuviikolle, jos hampaat ei lähde itsestään. Uusia näkyy ehkä 2-3mm ja toinen maitohampaista heiluu, mutta toinen ei oikeastaan ollenkaa...
Ja niin, sitä hampaiden katsomista pitäisi myös harjoitella näyttelyjä ajatellen.. no, ehkä panostetaan siihen sitten kun muuten hammasprojekti ohi.
Toiseksi korvat. Korvat ovat taas viipottaneet taivaissa, en tiedä mikä häiriö niihin iski tossa muutama viikko sitten kun olivat pitkään nätisti. Nyt kun ottaa teipit pois päivässä pompsahtavat ylös, jospa ne tuon hammasprojektin jälkeen asettuvat taas paikoilleen. no, nyt ollaan siis teipit korvissa, tää ehkä aiheuttaa Milalle enemmän harmaita hiuksia kuin mulle.
Kolmanneksi pissat. Mila on taas pissannu ihan urakalla sisälle. Välillä oli hetkiä ettei pissaa tullu sisälle kuin yksinollessa, mutta nyt sit taas välilä tuntuu että et ikinä kerkee viemään ulos... No, ei auta kai kun toivoa parasta että kesään mennessä oppii ja olla itse taas ripeempi ulos viennissä.
Neljänneksi kiipeily ruokapöydälle. Mila on muutaman kerran löytäny tiensä porukoitten luona ruokapöydälle. Ensin hypätään tuolille ja siitä sit pöydälle, kätevää! Tänään sain sitten neitokaisen itseteosta syömässä kahvittelun jälkeen pöydälle jäänyttä viineriä, pöydällä. Tuli muuten livakkaan alas, kun hieman asiasta mainitsin...
Vanha koiramme kun ei ikinä ole varastanut mitään pöydiltä, vaikka olisi ollut yksin, ei sitä aina muista laittaa tuoleja niin ettei pääsis pöydälle ja kattoo ettei mitään syötävää jää ulottuville... no, pitää vaan olla itse tarkempi ja siivota jälkensä paremmin.
Että näin meillä.
Ja niin, toisaalta tukka kyllä pitäisi muutenkin värjätä..
-mervi-
Ensinnäkin hampaat. Hampaat lähtevät nyt urakalla ja asia sinänsä hyvä ja kaikki mennyt hyvin, tähän asti.. mitä nyt verta vähän alustoilla ja tassuja ja partaa saa pestä aina kun jotain enemmän järsii.
Alakulmahampaat ovat irroneet, ja nyt niitä pitäisi taivutella peukalolla painamalla kääntymään hieman ulospäin, maitohampaat kun upposivat ikeniin.
Yläkumahampaat eivät ole irroneet vaikka uudet jo kasvavat, ja nyt niitä pitäisi heilutella irtoamaan ettei tule lääkäri keikka.
Ja Mila taas ei rakasta sitä kun ole vähän väliä sen suuta härkkimässä, ja aina välillä meinaa asiasta protestoida. Pahemmin ei ole kuitenkaan tarvinnut yhteen ottaa. Pitää varmaan huomenna soittaa eläinlääkärille ja varata varmuudeksi aika loppuviikolle, jos hampaat ei lähde itsestään. Uusia näkyy ehkä 2-3mm ja toinen maitohampaista heiluu, mutta toinen ei oikeastaan ollenkaa...
Ja niin, sitä hampaiden katsomista pitäisi myös harjoitella näyttelyjä ajatellen.. no, ehkä panostetaan siihen sitten kun muuten hammasprojekti ohi.
Toiseksi korvat. Korvat ovat taas viipottaneet taivaissa, en tiedä mikä häiriö niihin iski tossa muutama viikko sitten kun olivat pitkään nätisti. Nyt kun ottaa teipit pois päivässä pompsahtavat ylös, jospa ne tuon hammasprojektin jälkeen asettuvat taas paikoilleen. no, nyt ollaan siis teipit korvissa, tää ehkä aiheuttaa Milalle enemmän harmaita hiuksia kuin mulle.
Kolmanneksi pissat. Mila on taas pissannu ihan urakalla sisälle. Välillä oli hetkiä ettei pissaa tullu sisälle kuin yksinollessa, mutta nyt sit taas välilä tuntuu että et ikinä kerkee viemään ulos... No, ei auta kai kun toivoa parasta että kesään mennessä oppii ja olla itse taas ripeempi ulos viennissä.
Neljänneksi kiipeily ruokapöydälle. Mila on muutaman kerran löytäny tiensä porukoitten luona ruokapöydälle. Ensin hypätään tuolille ja siitä sit pöydälle, kätevää! Tänään sain sitten neitokaisen itseteosta syömässä kahvittelun jälkeen pöydälle jäänyttä viineriä, pöydällä. Tuli muuten livakkaan alas, kun hieman asiasta mainitsin...
Vanha koiramme kun ei ikinä ole varastanut mitään pöydiltä, vaikka olisi ollut yksin, ei sitä aina muista laittaa tuoleja niin ettei pääsis pöydälle ja kattoo ettei mitään syötävää jää ulottuville... no, pitää vaan olla itse tarkempi ja siivota jälkensä paremmin.
Että näin meillä.
Ja niin, toisaalta tukka kyllä pitäisi muutenkin värjätä..
-mervi-
torstai 8. helmikuuta 2007
Pakkasia...
nyt on sitten pakkasia pidellyt oikein urakalla. Itse jumituin Kuopioon pakkasen armoille tiistaina ja kotia pääsin palaamaan tänään... Auto ei jostain syystä startannu koulun pihasta oltuaan päivän 25 asteen pakkasessa ilman lämmitystä.. ja kun aamulla piti olla takas, punkkasin sit kaverin sohvalla..
Mila on siis ollu Kimmon huolehdittavana, ja kai ihan hyvin menny, kumpikaan ei ole valittanut (Mila oli toisena yönä kuulemma tullut yöllä sänkyyn viereen nukkuu mun paikalle.. kuitenkin illalla ottanu kainaloon, ei vaan tunnusta :))
Tänään sain kyllä sitten aika riemukkaan vastaan oton, pomppi ja nuoli ja ei tienny miten olisi ollut :)
Pikkusen lenkin kiersin ja kyllä huomas että virtaa ois tytössä, sinkoili hullun lailla ja kaikki tikut ja kävyt piti maasta noukkia ja retuuttaa :)
Täytyy toivoa että sää hieman lauhtus viikonlopuksi, jotta olisi hyvä syy kaivautua pois tenttikirjan alta :)
-mervi-
Mila on siis ollu Kimmon huolehdittavana, ja kai ihan hyvin menny, kumpikaan ei ole valittanut (Mila oli toisena yönä kuulemma tullut yöllä sänkyyn viereen nukkuu mun paikalle.. kuitenkin illalla ottanu kainaloon, ei vaan tunnusta :))
Tänään sain kyllä sitten aika riemukkaan vastaan oton, pomppi ja nuoli ja ei tienny miten olisi ollut :)
Pikkusen lenkin kiersin ja kyllä huomas että virtaa ois tytössä, sinkoili hullun lailla ja kaikki tikut ja kävyt piti maasta noukkia ja retuuttaa :)
Täytyy toivoa että sää hieman lauhtus viikonlopuksi, jotta olisi hyvä syy kaivautua pois tenttikirjan alta :)
-mervi-
maanantai 5. helmikuuta 2007
Kasvugalleria
lauantai 3. helmikuuta 2007
Match Show, Kuopio
Jep, me uskallauduttiin mätsäreihin :)
Kuopiossa järjestettiin (Suomen japaninpystykorvayhdistys ry Lemmikkiaseman areenalla) mätsärit jossa osallistuimme pikkupentujen (4-8kk) luokkaan. Ilmoittautuminen alkoi 10.30 ja olimme paikalla 11 aikaan.. Jonoa oli aika lailla ja numeroksi saimme 18, koko luokassa oli 33 pentua ja koko mätsäreissä n.150 koiraa. Mila käyttäytyi jonottamisen ajan tosi hienosti vaikka edellä, vieressä, takana oli jatkuvasti koiria. Ilmottautuessa kysyttiin koiran kutsumanimi -osattiin kirjottaa-, rotu -kysyvä katse, kirjotti rekkaripapereista ja kurkkas pöydän alle minkä näkönen otus kyseessä-, omistajan nimi -meni kait oikein, tavasin sukunimen varmuuden vuoksi- :)
Ennen oman ryhmän alkua kävimme kehässä vähän harjoittelee, pöydälle seiso ihan ok, liikkuminen oli joko neljä tassua ja nenä maassa tai neljä tassua ilmassa :) kehän ulkopuolella liikku paremmin (pomppimatta).
Mila otti tosi rennosti sen kaiken koira/ihmis vilinän. Vaikutti ehkä jopa vähän väsyneeltä ja käpertyi alustalleen ja katseli ikkunasta pihalle. Muutaman kerran yritti haastaa leikkiin vieressä ollut mäyräkoiran pentua ja kaverin shelttiä.
Oma vuoro läheni, ja mua alko jännittää. Ensin kehässä seisottiin ja sitten mentiin pöydälle. Mila ehkä vaistos mun jännittämisen ja seisomisesta ei meinannu tulla mitään, seisoi tosi arasti häntä jaloissa. Hampaitakaan ei olisi halunnut näyttää ja istui kun niitä katsottiin, varmastikaan parhaillaan lähtevät hampaat eivät helpottaneet asiaa tai se että aamulla nykäsin irti kulmahampaan joka enää yhdestä kulmasta roikkui suussa.
Juokseminen meni sitten paremmin, ensin mentiin edestakaisin ja sitten ympyrä. Mila ei pomppinu ja mun mielestä kulki varsin kivasti. Lopuksi otettiin parin kanssa vielä kerran ympäri ja viimeiset seisottamiset kunnes tuomari (Kari Sihvola) päätti antaa meille sinisen nauhan. Parina ollut toy-villakoira sijoittui lopulta kolmanneksi.
Kun kaikki sinisen nauhan saanet kutsuttiin yhdessä kehään ensin seisotettiin ja sit taas juostiin ympäri kehää ja taas seistiin. Mila meni ihan kivasti, oli ehkä jo vähän väsyneen olonen ja emme sijoittuneet.
Ryhmän ihanin oli ehdottomasti taskandogin pentu joka oli ihan hulvaton kaikkineen kinttuineen ja joka sit lopuksi junttas ittensä makaan keskelle kehää, omistaja työnsi sen pois...:)
Kaikin puolin ihan kiva päivä, ja aika raskas myös. Mila on nukkunut oikeastaan koko loppu päivän. Tietenkin jäi vähän hampaankoloon, harjoittelemista on siis pöydällä seisomisesta ja siitä että vieraat saa kattoa hampaita, mutta niin kuin ystävä hyvä sanoi, "nyt on näyttely ura aukastu", katsotaan miten meidän käy..
-mervi-
Kuopiossa järjestettiin (Suomen japaninpystykorvayhdistys ry Lemmikkiaseman areenalla) mätsärit jossa osallistuimme pikkupentujen (4-8kk) luokkaan. Ilmoittautuminen alkoi 10.30 ja olimme paikalla 11 aikaan.. Jonoa oli aika lailla ja numeroksi saimme 18, koko luokassa oli 33 pentua ja koko mätsäreissä n.150 koiraa. Mila käyttäytyi jonottamisen ajan tosi hienosti vaikka edellä, vieressä, takana oli jatkuvasti koiria. Ilmottautuessa kysyttiin koiran kutsumanimi -osattiin kirjottaa-, rotu -kysyvä katse, kirjotti rekkaripapereista ja kurkkas pöydän alle minkä näkönen otus kyseessä-, omistajan nimi -meni kait oikein, tavasin sukunimen varmuuden vuoksi- :)
Ennen oman ryhmän alkua kävimme kehässä vähän harjoittelee, pöydälle seiso ihan ok, liikkuminen oli joko neljä tassua ja nenä maassa tai neljä tassua ilmassa :) kehän ulkopuolella liikku paremmin (pomppimatta).
Mila otti tosi rennosti sen kaiken koira/ihmis vilinän. Vaikutti ehkä jopa vähän väsyneeltä ja käpertyi alustalleen ja katseli ikkunasta pihalle. Muutaman kerran yritti haastaa leikkiin vieressä ollut mäyräkoiran pentua ja kaverin shelttiä.
Oma vuoro läheni, ja mua alko jännittää. Ensin kehässä seisottiin ja sitten mentiin pöydälle. Mila ehkä vaistos mun jännittämisen ja seisomisesta ei meinannu tulla mitään, seisoi tosi arasti häntä jaloissa. Hampaitakaan ei olisi halunnut näyttää ja istui kun niitä katsottiin, varmastikaan parhaillaan lähtevät hampaat eivät helpottaneet asiaa tai se että aamulla nykäsin irti kulmahampaan joka enää yhdestä kulmasta roikkui suussa.
Juokseminen meni sitten paremmin, ensin mentiin edestakaisin ja sitten ympyrä. Mila ei pomppinu ja mun mielestä kulki varsin kivasti. Lopuksi otettiin parin kanssa vielä kerran ympäri ja viimeiset seisottamiset kunnes tuomari (Kari Sihvola) päätti antaa meille sinisen nauhan. Parina ollut toy-villakoira sijoittui lopulta kolmanneksi.
Kun kaikki sinisen nauhan saanet kutsuttiin yhdessä kehään ensin seisotettiin ja sit taas juostiin ympäri kehää ja taas seistiin. Mila meni ihan kivasti, oli ehkä jo vähän väsyneen olonen ja emme sijoittuneet.
Ryhmän ihanin oli ehdottomasti taskandogin pentu joka oli ihan hulvaton kaikkineen kinttuineen ja joka sit lopuksi junttas ittensä makaan keskelle kehää, omistaja työnsi sen pois...:)
Kaikin puolin ihan kiva päivä, ja aika raskas myös. Mila on nukkunut oikeastaan koko loppu päivän. Tietenkin jäi vähän hampaankoloon, harjoittelemista on siis pöydällä seisomisesta ja siitä että vieraat saa kattoa hampaita, mutta niin kuin ystävä hyvä sanoi, "nyt on näyttely ura aukastu", katsotaan miten meidän käy..
-mervi-
torstai 1. helmikuuta 2007
Helmikuuta.
Niin vain kalenterista taas käännettiin sivu eteenpäin:)
Mila aloitti uuden kuun nukkumalla Kimmon kanssa kahdestaan, itse olin yön Kuopiossa kun eilen koulupäivä veny pitkälle ja aamulla oli kasiin meno...
Tänään olikin sitten sitäkin riemukkaampi jälleen näkeminen, pomppua pompun perään ja väkisin piti yritää syliin vaikka vaatteita vaihdoin että päästäs pikasesti lenkkeilee.. meillä kun ei ollu yhtään pissaa tänään sisällä!!!! eikä ollu eilenkään ollut.. :) no, ei juhlita liian aikasin, ettei tuu pettymys, pitkään ollaan päästy jo yksillä pissillä sisälle per päivä.
Tänään käytiin myös koirahallilla tokoilee. Oltiin hyvissä ajoin paikalla ja Mila oli ihan täpinöissään, yhtään ei malttanu kävellä rauhassa kun käytiin pissalla ennen halliin menoa.
Hallilla jaettiin taas koirakot kahteen ryhmään, meille suositeltiin taas "isojen" ryhmää, mutta mentiin "pienten" puolelle (mekö itsepäisiä?) mikä oli ihan hyvä, meitä oli siellä vain kolme koirakkoa.
Aluksi otettiin sivulle menoa ja otin itse vielä paikalla oloa/luoksetuloa. Mila tulee jo ihan hyvin sivulle kun kädellä ohjaa, mutta etutassut ei meinaa pysyä maassa kun namia kurottelee ja jos ei namia tuu nopeesti siirtyilee sivummaksi/taemmaksi... pitää yrittää siis täsmentää palkkausta siihen hetkeen kun on vierellä ja kaikki tassut maassa ja ennen kuin kerkeää tarjota pyllyä väärään kohtaan.
Sitten otettiin seuraamista, toisten koirien ohi pujottelua, liikkeestä maahanmenoa ja liikkeestä seisomaan jäämistä. Mila ohittaa toiset koirat kyllä hyvin ja pitää kontaktin hyvin kun toiset ohittaa, tai siis pyydän kyllä aina sillon maahan/istumaan tai jotain.. Seuraaminenkin alkaa sujua pikku pätkissä, meinaa vaan siinäkin ollu turhan monta tassua ilmassa. Maahanmeno meni ihan ok, välillä meinaa pyörähtää taakse/mutkalle makaamaan ja ei voi pyytää kauaa olemaan ettei nouse oma-aloitteisesti. Liikkeestä seisomaan jääminen oli vähän vaikeampaa, meinaa tarjota pyllyä maahan ja jos seisoo niin viimeistään silloin kun tulin takais viereen istu ilman käskyä. Ohjaaja neuvokin harjoittelemaan niin että seiso käskyn jälkeen vain nopeasti itse käymään koiran edessä ja siitä sivulle ja suoraan jatkaa seuraamista ettei ala ennakoimaan. Harjoitellaan.
Lopuksi otettiin taas luoksetuloa. Jätin Milan paikalleen ja kävelin pois, eka kerralla lähti tulemaan kohti heti kun käännyin, eikun takaisin ja käsky olla paikallaan. Nyt pääsin jo kääntymään ja odotti hetken, mutta himpun ennakoi kun ohjaaja antoi käskyn kutsua. Tuli kuitenkin luo ja sivulle joten palkkasin.
Jäi taas ihan hyvä mieli, ja nyt ohjaaja kerkesi enemmän neuvomaan kun oli vähemmän koiria. Ja kyllähän Milaa kehuttiin kovasti että oppii nopeasti ja miten paljon harjoitellaan kotona. No, jonkun verran, lenkeillä silloin tällöin pikkusen seuraamista ja pihassa lenkiltä tullessa luoksetuloa, sisällä tosi vähän, muutamia kertoja ja silloin palkataan kilisevällä pallolla leikkien.
Niin, ja taas luultiin russeliksi... en sit viittinyt huutaa väliin että ei se kyllä oo...
Tänään Mila sai myös teipit jälleen korviin, pikkasen meinavat nousta kun hampaat iroilevat... jospa ne saatais taas kuriin :)
-mervi-
ja niin mä ajattelin aloittaa karkkilakon, katotaan kuinka kauan kestää...
Mila aloitti uuden kuun nukkumalla Kimmon kanssa kahdestaan, itse olin yön Kuopiossa kun eilen koulupäivä veny pitkälle ja aamulla oli kasiin meno...
Tänään olikin sitten sitäkin riemukkaampi jälleen näkeminen, pomppua pompun perään ja väkisin piti yritää syliin vaikka vaatteita vaihdoin että päästäs pikasesti lenkkeilee.. meillä kun ei ollu yhtään pissaa tänään sisällä!!!! eikä ollu eilenkään ollut.. :) no, ei juhlita liian aikasin, ettei tuu pettymys, pitkään ollaan päästy jo yksillä pissillä sisälle per päivä.
Tänään käytiin myös koirahallilla tokoilee. Oltiin hyvissä ajoin paikalla ja Mila oli ihan täpinöissään, yhtään ei malttanu kävellä rauhassa kun käytiin pissalla ennen halliin menoa.
Hallilla jaettiin taas koirakot kahteen ryhmään, meille suositeltiin taas "isojen" ryhmää, mutta mentiin "pienten" puolelle (mekö itsepäisiä?) mikä oli ihan hyvä, meitä oli siellä vain kolme koirakkoa.
Aluksi otettiin sivulle menoa ja otin itse vielä paikalla oloa/luoksetuloa. Mila tulee jo ihan hyvin sivulle kun kädellä ohjaa, mutta etutassut ei meinaa pysyä maassa kun namia kurottelee ja jos ei namia tuu nopeesti siirtyilee sivummaksi/taemmaksi... pitää yrittää siis täsmentää palkkausta siihen hetkeen kun on vierellä ja kaikki tassut maassa ja ennen kuin kerkeää tarjota pyllyä väärään kohtaan.
Sitten otettiin seuraamista, toisten koirien ohi pujottelua, liikkeestä maahanmenoa ja liikkeestä seisomaan jäämistä. Mila ohittaa toiset koirat kyllä hyvin ja pitää kontaktin hyvin kun toiset ohittaa, tai siis pyydän kyllä aina sillon maahan/istumaan tai jotain.. Seuraaminenkin alkaa sujua pikku pätkissä, meinaa vaan siinäkin ollu turhan monta tassua ilmassa. Maahanmeno meni ihan ok, välillä meinaa pyörähtää taakse/mutkalle makaamaan ja ei voi pyytää kauaa olemaan ettei nouse oma-aloitteisesti. Liikkeestä seisomaan jääminen oli vähän vaikeampaa, meinaa tarjota pyllyä maahan ja jos seisoo niin viimeistään silloin kun tulin takais viereen istu ilman käskyä. Ohjaaja neuvokin harjoittelemaan niin että seiso käskyn jälkeen vain nopeasti itse käymään koiran edessä ja siitä sivulle ja suoraan jatkaa seuraamista ettei ala ennakoimaan. Harjoitellaan.
Lopuksi otettiin taas luoksetuloa. Jätin Milan paikalleen ja kävelin pois, eka kerralla lähti tulemaan kohti heti kun käännyin, eikun takaisin ja käsky olla paikallaan. Nyt pääsin jo kääntymään ja odotti hetken, mutta himpun ennakoi kun ohjaaja antoi käskyn kutsua. Tuli kuitenkin luo ja sivulle joten palkkasin.
Jäi taas ihan hyvä mieli, ja nyt ohjaaja kerkesi enemmän neuvomaan kun oli vähemmän koiria. Ja kyllähän Milaa kehuttiin kovasti että oppii nopeasti ja miten paljon harjoitellaan kotona. No, jonkun verran, lenkeillä silloin tällöin pikkusen seuraamista ja pihassa lenkiltä tullessa luoksetuloa, sisällä tosi vähän, muutamia kertoja ja silloin palkataan kilisevällä pallolla leikkien.
Niin, ja taas luultiin russeliksi... en sit viittinyt huutaa väliin että ei se kyllä oo...
Tänään Mila sai myös teipit jälleen korviin, pikkasen meinavat nousta kun hampaat iroilevat... jospa ne saatais taas kuriin :)
-mervi-
ja niin mä ajattelin aloittaa karkkilakon, katotaan kuinka kauan kestää...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)