torstai 26. huhtikuuta 2007

Lisää agilityä...

Keskiviikkona käytiin jälleen treenailee agilityn ihmeellisessä maailmassa. Tällä kertaa treenit alko vasta 19, joten ei tarvinnut juosta täysiä että kerkes ajoissa paikalle, riitti että vaan juoksi :)

Alku lämmittelynä oli tervapataa, muunnelluin säännöin. Piti siis juosta kehää ympäri ja läpätä jotain selkään ja se taas lähti juoksee toiseen suuntaan.. koirat piti pitää kontaktissa paikalla sekä juostessa, ei oikein sujunu, Mila ei uskaltanu/tajunnu/osannu juosta mun kanssa kun muita koiria meni ohi ja vastaan... tai sit en osannu ite pitää sitä hyvin kontaktissa. Pitää varmaan harjotella tuota yhessä juoksemista ihan kotona lisää...

Tällä kertaa harjoiteltiin putkea itsenäisesti, tai siis meitä oli kolme koirakkoa yhtä aikaa harjottelee mutta ei koulutusohjaajaa. Aluksi otin putkea niin että yks nainen piti Milaa ja kutsuin toisesta päästä. Muutaman kerran näin, ja vauhti kiihtyi joka läpi menolla. Toisella kierroksella lähetin ite, muutaman kerran meni sivusta, mutta tuli myös näinkin läpi vaikka putki oli vähän mutkalla :) hyvä hyvä

Koulutusohjaajien opastuksella otettii sitten ekaa kontakti estettä, puomia. Puomin päälle laitettiin nameja ja kannustaen kipitettiin yli, pari kertaa näin ja hyvin meni, kertaakaa ei pompannu pois. Otettiin vielä niin että koirat oli irti, ja Mila sinkas puomille niin että ekat namit jäi huomaamatta. Puomi meni siis hyvin, eikä ainakaan kummastellu kapeaa kävelyalustaa vaan ennemmin juoksi yli.
Ainut vaan että en muista ottaa koiraa esteen jälkeen heti kontaktiin vaan annan sen jäädä haahuilee, hiippaili sitten puomin vielä toiseen suuntaankin. Kovasti on sitä painotettu että koirat ei saa jäädä haaveilee ja kuljeskelee ympäriinsä kun ihmisille annetaan ohjeita, vaan ennemmin sit napataan kainaloon..

Nämä otettiin siis hallissa sisällä, ja ulkona taas itsenäisesti harjoiteltiin hyppyjä samalla tavalla kuin viimeksi sekä keppejä. Hypyt menee ok, paikalla olo ja mun siirtyminen vasemmalle puolella alkaa sujua, ainut vaan kun minä tyhmä yritän harppoa eteenpäin kehityksessa ja en palkannu kahden hypyn väliin, ja Mila meni ohi toisesta hypystä. tai siis toisaalta se hakeutuu mun luo hypyn jälkeen, eli pitäskö sittenkin enemmän treenata kahta hyppyä ja sit palkka, ettei joka hypyn jälkeen tuu käteen kiinni... hmm? vai kuitenkin edetä hitaasti ja palkata joka hyppy?

Kepit oli sitten mulle ehkä kaikkein vaikeinta. Kuinka kummassa opin kulkemaan takaperin, ohjaamaan kädellä ja hokemaan kepit, kepit yhtä aikaa?
Taidan viikonloppuna pykätä jotkut kepukat pihan perälle ja treenailla ainakin itestäni.. Mun ohjaukseen nähden Mila meni kait ihan hyvin, vähän meinaa loikkia, eli pitää ohjata alempana... tätä pitää kyllä kotonakin harjotella, etten ryssi sitä heti alkuunsa.

Mutta niin ihan kivaa oli taas, vaikka Mila aluksi räyhkäs taas kaikille. Varsinkin yks snautseri poika taitaa tykätä meidän Milasta yhtä vähän kuin Mila siitä...
ens ke taas uusiks.

Tänään yritin sit mennä pitkästä aikaa tokoon, mutta siellä olikin möllitokot. kerrankin kun oisin kerennyt! no, ei sit osallistuttu, kun viimeks ollaan oltu tokos joskus helmi/maaliskuussa? kannustettiin sit kaveria, joka suoriutuikin oikein hyvin :) hyvä eppu ja miuku!!! Mila käyttäytyi varsin nätisti katselemassa, vaikka taas alkuun ilmotti kyllä kovin kovaan ääneen että on tullut paikalle..:)

Mä meinaan saada ressin noista Milan korvista. Ovat olleet teipeissä lähes jatkuvasti, joitain taukoja on kyllä ollut. Olivat tässä pari viikkoa yhteen putkeen, kunnes irtosivat ja korvat olikin toinen kohti itää ja toinen länttä! no uudet teipit korviin ja nyt laitoin kolikot vielä painoiksi, näin oli kans pariviikkoo. Keskiviikkona taas irtosivat ja nyt ovat paremmin kuin edellis kerralla kun irtos, korvan lehdet vaan kärsii teippien irtoiluista ja en raaski laittaa uusia heti. nyt olen sit koittanut hieromalla saada ne pysymään noin, ja Mila on jo sitä mieltä että niitä on vatkattu ihan riittämiin... jos ne nyt noin jäävät saavat olla niin, mut pelko persiis et taas pian pompsahtavat ylös... voihan ahistus, asettuukohan ne ikinä?

-mervi-

Ei kommentteja: